Sveitsi, palkkasotilaita, Marignano

Viisi syytä siihen, että Sveitsi on puolueeton

Palkkasotilaat olivat keskiajan Sveitsin arvokkain voimavara. Siksi maa päätti, ettei se enää koskaan sotisi itse vaan sen sijaan tienaisi omaisuuksia naapurimaiden konflikteista.

Palkkasotilaat olivat keskiajan Sveitsin arvokkain voimavara. Siksi maa päätti, ettei se enää koskaan sotisi itse vaan sen sijaan tienaisi omaisuuksia naapurimaiden konflikteista.

The Picture Art Collection/Imageselect

Sveitsi on vuoristoista ja hankalakulkuista eikä merta ole lähimaillakaan, mutta keskellä Eurooppaa asuneet sveitsiläiset keksivät silti keskiajalla tavan varmistaa maalleen rauhaa ja hyvinvointia.

Pysyttelemällä puolueettomana Sveitsi pystyi pitämään sodat poissa kotiporteiltaan ja ansaitsemaan samalla rahaa muiden kiistoista. Se myös toimi.

Sveitsi ei ole ollut sodassa vuoden 1499 jälkeen, ja pienestä pinta-alastaan ja vain 8,9-miljoonaisesta väestöstään huolimatta se on nykyisin maailman neljänneksi rikkain maa asukasta kohti laskettuna.

Yrittäjyys

Sotilaat myivät palvelujaan eniten tarjoavalle

Sveitsi, palkkasotilaita, keskiaika

Sveitsiläiset palkkasotilaat palasivat Italiasta Alppien yli kotiin vuonna 1509.

© Luzerner Chronik

Sveitsillä oli 1400-luvulla tarjota tuotetta, jolla oli naapurimaissa kova kysyntä: sotilaita. Sveitsiläiset palkkasotilaat tunnettiin varsinkin hilparein ja keihäin tekemistään hyökkäyksistä. Kiinnostuneet asiakkaat saattoivat palkata kokonaisia komppanioita suoraan Sveitsin alueviranomaisilta, sillä kaikilla alueilla eli kantoneilla oli omat joukkonsa. Pysyttelemällä itse puolueettomana kaikissa kiistoissa Sveitsi varmisti, ettei se päätyisi sotimaan omia asiakkaitaan vastaan.

Väestö

Moninainen väestö oli haavoittuvainen

Sveitsi, kielet, demografia

Punainen: Ranska
Vihreä: Italia
Oranssi: Saksa
Keltainen: Retoromaani

© Lesqual & Shutterstock

Nykyisen Sveitsin alueella asui jo Rooman valtakunnan aikaan erilaisia kansoja, jotka puhuivat kukin omaa kieltään.

Esimerkiksi germaaneihin kuuluneet alemannit asuttivat 300–400-luvuilla maan koillisosaa ja ranskaa puhuvat heimot asettuivat puolestaan myöhemmin länteen.

Sittemmin nyky-Sveitsin alueelle saapui lisää kansoja, ja 1300-luvulla eri alueiden asukkaat päättivät liittoutua. Sveitsin puolueettomuus takasi vuosisatojen ajan, että vieraat vallat eivät saaneet hajotettua maata usuttamalla väestöryhmiä toisiaan vastaan.

Sijainti

Suurvallat painoivat päälle joka puolelta

Sveitsi, Wienin kongressi, puolueettomuus

Wienin kongressi takasi vuonna 1815 Sveitsin puolueettomuuden ja laajensi maata kolmella kantonilla.

© JoJan

Sijainti Euroopan keskellä strategisesti tärkeiden vuoristosolien ympärillä teki Sveitsistä houkuttelevan laajentumishaluisille suurvalloille.

Se nähtiin esimerkiksi vuonna 1798, kun ranskalaiset joukot mitätöivät niin sanotun Sveitsin vanhan valaliiton ja perustivat maahan ranskalaisen tasavallan.

Kun Euroopan maat hahmottelivat Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1815 Wienin kongressissa uutta Eurooppaa, Sveitsi varmisti, että maan puolueettomuus kirjattiin rauhansopimukseen.

Imagonhallinta

Humanismi teki Sveitsistä supervallan

Sveitsi, Punainen Risti, humanismi

Punainen Risti on nykyisin maailmanlaajuinen järjestö, jonka budjetti on 2,3 miljardia Sveitsin frangia (2,15 miljardia euroa).

© Library of Congress

Sveitsiläinen Henry Dunant todisti vuonna 1859 Pohjois-Italiassa Solferinon taistelua ja näki haavoittuneiden sotilaiden makaavan avuttomina taistelukentällä.

Näky kosketti Dunantia niin kovasti, että hän kokosi vapaaehtoisia auttamaan kaikkia haavoittuneita näiden kansalaisuudesta riippumatta.

Siitä sai alkunsa Punainen Risti. Punainen Risti ja muut Sveitsissä päämajaansa pitävät humanitaariset järjestöt ovat tuoneet maalle kansainvälistä arvostusta ja vaikutusvaltaa sotilaallisen vallan sijaan.

Talous

Teollisuutta piti suojella sodan tuhoilta

Sveitsi, puolueettomuus, teollisuus

Jo ensimmäisenä vuonna Gotthardin tunnelin läpi kulki 300 000 tonnia rahtia.

© Archiv Arthur Meyer