Lähtölaukaus Venäjän vallankumoukselle, joka kumosi tsaarinvallan ja loi pohjan Neuvostoliiton perustamiselle, annettiin vuoden 1917 alussa. Liipaisinta painoivat Venäjän alistetut ja alipalkatut naiset.
- helmikuuta yli 90 000 naistyöläistä meni lakkoon pääkaupungissa Petrogradissa (Pietari) ja osoitti mieltään maan tsaaria Nikolai II:ta vastaan. Mielenosoituksessa nähtiin kylttejä, joissa luki muun muassa ”Tsaari alas” ja ”Ei sodalle”.
Venäjän osallistuminen ensimmäiseen maailmansotaan oli vienyt miehet pois pelloilta taistelukentille, mikä oli aiheuttanut elintarviketuotannon rajun laskun.
Kun nälkä kaiversi tavalllista kansaa, joka joutui jonottamaan leipäänsä, pieni hallitseva luokka tsaarin, maanomistajien ja tehtailijoiden ympärillä eli runsaassa ylellisyydessä.
Helmikuun lopulla vuonna 1917 naiset olivat saaneet tarpeekseen. He ryhtyivät protestoimaan ja vaativat muutosta ja demokraattisempaa vallanjakoa. Pian muu työväenluokka seurasi perässä.
Alkoi Venäjän vallankumouksen ensimmäinen vaihe, joka tunnetaan helmikuun vallankumouksena. Pian tsaarin sotilaat liittyivät taisteluun tsaari Nikolai II:ta vastaan, joka luopui vallasta 15. maaliskuuta 1917. Tsaaria perheineen pidettiin aluksi vankeina Tsarskoja Selossa Pietarissa, ja myöhemmin heidät lähetettiin Tobolskiin Siperiaan.