Venäjän ensimmäinen vaaleilla valittu presidentti Boris Jeltsin sai hallittavakseen rakoilevan valtioliiton vuonna 1991, ja pian muun muassa Baltian maat irtautuivat liitosta.
Jeltsin yritti täyttää valtionkassaa myymällä valtion öljy-yhtiöitä sekä ”Lainoja osakkeista” -ohjelmalla, jonka kautta oligarkeiksi kutsutut upporikkaat liikemiehet lainasivat rahaa valtiolle ja saivat vastineeksi enemmistöosuuden jostakin valtionyhtiöstä. Moni laina jäi kuitenkin maksamatta ja yhtiöt päätyivät oligarkkien omistukseen. Puliveivaus teki oligarkeista upporikkaita – ja Venäjän yhteiskunnasta entistäkin epätasa-arvoisemman.
1. Mihail Hodorkovski (13,5 miljardia euroa – 2003)
Mihail Hodorkovski oli Venäjän rikkain mies, jonka omaisuus oli noin 13,5 miljardia euroa, kun hänet pidätettiin ja häntä syytettiin muun muassa rahanpesusta vuonna 2003.
Öljymagnaatista tuli Putinin kriitikko
Mihail Hodorkovski keräsi miljoonaomaisuuden vain 24-vuotiaana vuonna 1987 myymällä Venäjällä himoittuja länsimaisia tuontitavaroita, kuten alkoholia ja tietokoneita.
Kun presidentti Jeltsin yksityisti valtionyhtiöt, Hodorkovski osti maailman neljänneksi suurimman öljy-yhtiön Jukosin 270 miljoonaa euroa vastaavalla summalla.
Asiantuntijoiden mukaan hinta oli naurettavan alhainen. Jeltsin piti rahat ja käytti ne uudelleenvalintaansa vuonna 1996.
”Silloin ei ollut juurikaan sääntöjä”, Hodorkovski on myöhemmin todennut.
Kun Hodorkovski vuonna 2003 halusi laajentaa Jukosin toimintaa ulkomaille, uusi presidentti Vladimir Putin puuttui asiaan. Hän halusi Venäjän energiasektorin pysyvän Venäjällä ja antoi pidättää Hodorkovskin lentokentällä. Putin armahti Hodorkovskin tämän viruttua kymmenen vuotta vankilassa veropetoksesta. Hodorkovski pakeni Eurooppaan, jonka veroparatiiseihin hän oli tallettanut yli sata miljoonaa dollaria.
Nykyään Hodorkovski on Putinin ankara arvostelija ja venäläisen yhteiskunnan uudistamisen kannattaja.
2. Roman Abramovitš (8,3 miljardia euroa – 2015)
Roman Abramovitšin oli myytävä jalkapalloseura Chelsea vuonna 2022, kun hän joutui kansainvälisten pakotteiden kohteeksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Jalkapallohullu rikastui sikaloilla
Entinen nukketehtailija Roman Abramovitš nettosi omaisuuksia, kun yksityisyrittäminen sallittiin Neuvostoliitossa vuonna 1988. Omaisuutta kartuttivat muun muassa sikalat sekä öljyn ja bensiinin ”luova” myynti: vuonna 1992 Abramovitš tuomittiin saman polttoaine-erän tietoisesta myymisestä kahteen kertaan.
Hän pääsi kuitenkin nopeasti taas jaloilleen ja perusti pohatta Boris Berezovskin kanssa liiketoimintaimperiumin, joka oli rekisteröity Gibraltarin veroparatiisiin. Molemmista tuli upporikkaita, mutta yhteistyö päättyi erimielisyyksiin omistussuhteista, ja vuonna 2011 Berezovski vaati entiseltä liikekumppaniltaan oikeudessa kolmea miljardia puntaa.
Abramovitšin nimi tuli tutuksi lännessä, kun hän vuonna 2003 osti maineikkaan lontoolaisen jalkapalloseura Chelsean 140 miljoonalla punnalla. Britannian entinen urheiluministeri Tony Banks kommentoi kauppaa: ”Meidän on selvitettävä rahojen alkuperä.”
Brittilehtien mukaan Abramovitš hyödynsi jalkapallokontaktejaan junaillakseen vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat Venäjälle.
3. Arkadi Rotenberg (3,6 miljardia euroa – 2014)
Vladimir Putin (oik.) on ohjannut valtion kassasta miljoonia sekä judon että ystävänsä Arkadi Rotenbergin (vas.) tukemiseen.
Painikaverille ropisi rahaa ja nimityksiä
Vladimir Putin oli teini-ikäisenä kova tappelupukari, kunnes hänen ystävänsä Arkadi Rotenberg opetti hänet painimaan. Myöhemmin Rotenbergistä tuli judo-opettaja, ja vuonna 1990 hän alkoi valmentaa myös Putinia.
Putinin kasvava vaikutusvalta hyödytti myös Rotenbergiä, jonka judoseura sai muun muassa 180 miljoonan dollarin suuruisen avustuksen julkisista varoista.
Kun Putinista tuli Venäjän presidentti vuonna 2000, hän nimitti Rotenbergin johtamaan Rosspirtprom-yhtiötä, joka hallitsi 30:tä prosenttia Venäjän vodkamarkkinoista. Sen jälkeen Rotenberg on ansainnut ystävänsä siivellä miljardeja ja kuuluu yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Venäjän johdon sisäpiiriin.
Rotenbergin omaisuus on sijoitettu säätiöihin, jotka omistavat esimerkiksi Britanniassa 2 500 neliömetrin suuruisen kartanon elokuvateattereineen. Vuonna 2021 kansainvälinen journalistiryhmä vuosi julkisuuteen niin sanotut Pandora-paperit, jotka paljastivat Rotenbergin opastaneen Venäjän eliittiä kätkemään rahojaan ulkomaille.
4. Vladimir Potanin (23 miljardia euroa – 2022)
Vladimir Potanin on nykyään virallisesti Venäjän rikkain mies.
Virkamies suunnitteli miljardin dollarin petoksen
Neuvostoliiton aikana Vladimir Potanin oli ulkomaankauppaministeriön virkamies, mutta Neuvostoliiton romahtaessa hän äkkäsi tilaisuuden rikastua. Hän hyödynsi ministeriössä hankkimiaan yhteyksiä ja ryhtyi liikemieheksi – ja Venäjän hallituksen taloudelliseksi neuvonantajaksi.
Yhdessä taloustieteilijä ja poliitikko Anatoli Tšubaisin kanssa hän suunnitteli ”Lainoja osakkeista” -ohjelman, jonka kautta rikkaat liikemiehet saattoivat ostaa valtionyhtiöiden osakkeita valtiolle myönnettyjä lainoja vastaan. Ohjelma oli erittäin korruptoitunut ja johti upporikkaan oligarkkiluokan syntyyn.
Vuonna 2012 Potanin osti Roman Abramovitšin kanssa maailman suurimman nikkelintuottajan Norilsk Nickelin. Yhtiön kaivokset Siperiassa ovat Venäjän saastuttavimpia, ja niistä vuotaa vuosittain luontoon kaksi miljoonaa tonnia rikkidioksidia eli noin 2 prosenttia koko maailman vuotuisista päästöistä. Vuonna 2020 yhtiö aiheutti valtavan ympäristökatastrofin, kun 21 000 tonnia dieseliä vuosi ympäristöön Siperiassa.
5. Boris Berezovski (2,7 miljardia euroa – 1997)
Boris Berezovski oli vuosien ajan yksi Putinin ankarimmista arvostelijoista. Kun hänet pidätettiin vuonna 2003, hän peitti kasvonsa Putinin kasvoja esittävällä naamiolla – epäilemättä provosoidakseen tätä.
Arvostelija murhattiin wc:ssä
Insinööri Boris Berezovski osti 1990-luvulla useita valtionyhtiöitä suositun ”Lainaa osakkeista” -ohjelman kautta. Hänestä tuli muun muassa Venäjän suurimman tv-kanavan Kanal 1:n, lentoyhtiö Aeroflotin ja öljy-yhtiö Sibneftin osaomistaja.
Vuonna 1999 Berezovski valittiin Venäjän parlamenttiin eli duumaan, ja seuraavana vuonna hän tuki presidenttiehdokkaana ollutta Vladimir Putinia miljoonilla ruplilla yritystensä kautta ja levittämällä propagandaa Kanal 1:llä. Nähdessään, miten Putin kahmi valtaa, Berezovski alkoi arvostella tätä ja erosi lopulta duumasta todeten: ”En halua osallistua tämän maan tuhoamiseen ja autoritaarisen hallinnon palauttamiseen.”
Berezovski pakeni Britanniaan ja asui maanpaossa, kunnes hänet vuonna 2013 löydettiin kuolleena ylellisestä kartanostaan. Ensin kuolinsyyksi todettiin itsemurha, mutta myöhemmät tutkimukset viittasivat kuristusmurhaan. Berezovskin Elizaveta-tytär totesi myöhemmin:
”He eivät ilmeisesti pitäneet isäni puheista. Hän sanoi, että Putin on vaaraksi koko maailmalle.”