Venäjä on varastanut Ukrainasta yli 110 000 historiallista esinettä
Venäläiset sotilaat ryöstävät näinä aikoina lukemattomia esineitä ukrainalaisista museoista ja kaivauksista – eikä siinä ole mitään uutta. Suuri tutkimus paljasti, että niin on käynyt jo vuosisatojen ajan.
H’ersonin alueellisessa museossa oli kaikkialla tyhjiä vitriinejä venäläisten lähdettyä kaupungista joulukuussa 2022.
Venäjä liitti Krimin niemimaan osakseen vuonna 2014, ja Ukrainan viranomaiset ovat syyttäneet sen jälkeen venäläisiä siitä, että he ovat ryöstäneet maasta historiallisia esineitä ja muuta kulttuuriperimää sekä kuljettaneet esineistöä salaa Venäjälle.
Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi.
Venäjän keisarikunta alkoi 1700-luvulta lähtien valloittaa osia nykyisestä Ukrainasta, ja Venäjän hallitsijat ovat pitäneet oikeutenaan riistää Ukrainasta tehdyt arkeologiset löydöt itselleen.
Satojen vuosien ryöstelyn laajuus on nyt julkistettu tutkimuksessa, jonka on laatinut palkittu ukrainalainen tiedotusväline Texty. Se tekee perinpohjaisia uutistyötä kaikesta mahdollisesta laittomasta kaivostoiminnasta aina Venäjän propagandaan.
Vuoden työn jälkeen Texty on tullut siihen tulokseen, että kahdessa venäläisessä museossa – Pietarin Eremitaasissa ja Moskovan valtion historiallisessa museossa – on yhteensä noin 110 000 Ukrainasta löydettyä tai siellä luotua historiallista esinettä, joiden pitäisi kuulua Ukrainan valtiolle.
Todellinen määrä on luultavasti suurempi, sillä suuri osa molempien museoiden kokoelmista on piilotettu varastoihin, eikä niitä näin ollen voi tarkastella tai tutkia yksityiskohtaisesti.
Arkeologit veivät järjestelmällisesti esineitä Venäjälle
Tutkimuksessa todettiin, että maan kulttuuriperintöä alettiin kuljettaa järjestelmällisesti Venäjälle pääasiassa 1700-luvulla, kun Venäjän keisarikunta valloitti Ukrainan ottomaanien valtakunnalta.
Venäjälle tuotiin kaikkea taiteesta aseisiin, karttoihin, arkeologisiin löytöihin ja muinaisjäännöksiin. Ukrainaan lähetettiin usein kokonaisia venäläisiä arkeologiryhmiä etsimään erityisen kiinnostavia esineitä, jotka koristaisivat näyttelyitä Venäjällä.
Ukrainalaisen Tjortkivin kaupungin juutalaisen synagogan ovet (vasemmalla) varastettiin vuonna 2014, mutta ne löytyivät mystisesti moskovalaisesta museosta vuonna 2017 (oikealla). Museo väittää ostaneensa ovet laillisesti.
Ukrainalainen paimenpoika löysi vuonna 1912 pellolta kultaisen kupin, joka osoittautui olevan peräisin kuningas Kubratin haudasta. Hän oli 600-luvun mahtimies. Peretšepinan aarre, kuten sitä myöhemmin kutsuttiin, koostuu yli 800 esineestä, muun muassa kauniista kultakupeista, sormuksista ja vyönsoljista, ja se on edelleen arvokkain löytö, joka on koskaan tehty sekä Venäjän keisarikunnassa että Neuvostoliitossa.
Kuningas Kubratilla ei ollut koskaan mitään tekemistä Venäjän kanssa, mutta aarre vietiin pikaisesti Pietariin, jossa se on edelleen.
Pieni osa valtavasta Peretšepinan aarteesta Eremitaaši-museossa Pietarissa.
Neuvostoliiton aikana toimittiin samoin. Bysantin aikakaudelta peräisin olevat upeat esineet vietiin Ukrainasta, ja monet niistä jopa myytiin ulkomaille, jotta vaikeuksissa olevaa Neuvostoliiton taloutta voitiin tukea.
Oikeudellisesti ja historiallisesti monimutkainen tapaus
Toiveena on, että venäläiset museot saataisiin lopulta painostettua palauttamaan joitakin esineitä, aivan kuten esimerkiksi Lontoon British Museum on viime vuosina alkanut palauttaa 1800-luvulla Afrikan siirtomaista vietyjä esineitä. Asetelma on kuitenkin erilainen.
"Oikeudellisesta näkökulmasta se on mahdotonta, koska Ukraina oli osa Venäjän keisarikuntaa ja sen jälkeen Neuvostoliittoa, kun esineet vietiin", selitti Denys Yashny. Hän on johtava tutkija ukrainalaisessa ryhmässä, joka pyrkii dokumentoimaan Venäjän ja Ukrainan välisen sodan aikaisia kulttuurisia menetyksiä.
Ukraina oli aiemmin osa Venäjää, joten Venäjän valtio voi väittää, että sillä on yhtäläinen oikeus muinaisesineisiin. Ukraina ei kuitenkaan suostu hyväksymään tätä, ja ajan myötä nämä kaksi maata tulevat epäilemättä kamppailemaan myös oikeudesta historialliseen kulttuuriperintöön.