Putin pelaa jääkiekkoa

Putinin muotokuva: Rutiköyhästä rähinöitsijästä Venäjän yksinvaltiaaksi

Vladimir Putin haaveili poikana vakoilijan urasta ja Neuvostoliiton palvelemisesta. Vuonna 1975 unelma toteutui, mutta se ei riittänyt Putinille. Hän halusi vallan huipulle keinoja kaihtamatta.

Vladimir Putin haaveili poikana vakoilijan urasta ja Neuvostoliiton palvelemisesta. Vuonna 1975 unelma toteutui, mutta se ei riittänyt Putinille. Hän halusi vallan huipulle keinoja kaihtamatta.

Mikhail Svetlov/Getty Images

Judo pelasti Putinin katurikollisuudelta

Vladimir Vladimirovitš Putin syntyi 7. lokakuuta 1952.

Vaaleatukkainen ja sinisilmäinen poika varttui köyhissä olosuhteissa Leningradissa (nykyisin Pietari) neljännen kerroksen yhteisasunnossa, jonka hänen perheensä jakoi kahden muun perheen kanssa.

Olosuhteet alle 20 neliömetrin huoneessa olivat surkeat. Katto vuoti, suihkua tai lämmintä vettä ei ollut ja porraskäytävässä vilisi rottia.

Putinin vanhemmat kantoivat psyykkisiä ja fyysisiä arpia, joita uuvuttava sota natsi-Saksaa vastaan oli jättänyt.

Lapsena sodanjälkeisessä tuhotussa Leningradissa Vladimir Putin sai maineen raisuna rähinöitsijänä, joka oli koulussa kuriton ja tappeli paljon isompien poikien kanssa.

Vladimir Putinin elämä näytti kaikin puolin olevan luisumassa rikollisille urille, mutta tappeluhalu koitui hänen pelastuksekseen.

11-vuotiaana hän alkoi harrastaa judoa, ja myöhemmin Putin antoi taistelulajiharrastukselle kunnian siitä, että hän pääsi irti katuelämän kurimuksesta.

Vladimir Putin 6-vuotiaana vuonna 1958 äitinsä kanssa

Vladimir Putin äitinsä Marija Ivanovna Putinan sylissä Leningradissa. Kuva on otettu heinäkuussa 1958 Putinin ollessa hieman alle kuusivuotias.

© Wikimedia Commons

Putin halusi Venäjän James Bondiksi

Nuorella Vladimir Putinilla oli muitakin kiinnostuksen kohteita.

15-vuotiaana hän näki neuvostoliittolaisen elokuvan Kilpi ja miekka. Se kertoo neuvostoliittolaisesta vakoojasta Aleksandr Belovista, joka soluttautuu natsien SS:ään toisen maailmansodan aikana ja pelastaa isänmaansa.

”Minusta oli upeaa, että yksi mies pystyi saavuttamaan teoillaan jotain, mihin kokonainen armeija ei pystynyt. Yksi vakooja voi vaikuttaa tuhansien ihmisten kohtaloon”, Putin kertoi teoksessa Vallan ytimessä vuodelta 2000.

”50 vuotta sitten Leningradin kadut opettivat minulle yhden asian: jos tappelu on väistämätön, lyö ensin.” Vladimir Putin
Kohtaus neuvostoliittolaisesta agenttielokuvasta Kilpi ja Miekka

Putin rakasti vakoojaelokuvaa Kilpi ja miekka, jossa neuvostovakooja soluttautuu natsi-Saksaan.

© SPUTNIK/Alamy Stock Photo

Vladimir Putin halusi tulla Neuvostoliiton James Bondiksi ja pyrki määrätietoisesti KGB:n palvelukseen.

Päätettyään oikeustieteen opintonsa vuonna 1975 Putin hakeutui KGB:n kouluun. Siellä hän sai perusteellisen koulutuksen vastavakoiluun ja siirtyi sitten ulkomaiden vakoiluun.

Putin eteni hiljalleen KGB:n arvoasteikossa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, ja samoihin aikoihin hän tapasi viisi vuotta nuoremman Aeroflotin lentoemännän Ljudmilan. He avioituivat vuonna 1983 ja saivat pian tyttäret Marijan ja Jekaterinan.

Vladimir Putin toivoi saavansa asemapaikan Berliinistä mutta päätyi Dresdeniin Itä-Saksaan vuonna 1985.

Kääntäjän toimen suojissa hän lähinnä seurasi tiedotusvälineitä ja keräsi lehtileikkeitä KGB:lle – ei varsinaisesti jännittävää, adrenaliinihyökyjä aiheuttavaa salaisen agentin työtä.

Muurin murtuminen vuonna 1989 lopetti Putinin uran Itä-Saksassa kertaheitolla, ja vuonna 1990 Putin palasi perheineen luhistumisen partaalla olevaan Neuvostoliittoon.

”Nukuin pistooli tyynyn alla. Ajat olivat sellaiset”, Putin kertoi myöhemmin elämästä rauhattomassa Leningradissa 1990-luvun alussa.

Leningradissa Putinin ura sai kuitenkin jälleen vauhtia, ja hän eteni alle kymmenessä vuodessa vaatimattomasta KGB-upseerista maailman suurimman valtion ylimmäksi johtajaksi.

Tietoja: Vladimir Putin

Putinin ikä

69 vuotta. Syntynyt 7. lokakuuta 1952.

Putinin syntymäpaikka

Leningrad – nykyinen Pietari

Putinin pituus

170 cm

Putinin puoliso

Ljudmila Škrekbneva (avioituivat 1983, erosivat 2014)

Putinin lapset

Marija Putina (1985) ja Jekaterina Putina (1986)

Koko nimi

Vladimir Vladimirovitš Putin

Jeltsin auttoi Putinin valtaan

Tie huipulle kulkee usein vaikutusvaltaisten henkilöiden avustuksella, ja Vladimir Putin osasi solmia suhteita oikeisiin vaikutusvaltaisiin henkilöihin edetessään Venäjän politiikassa.

Ratkaisevaksi osoittautui hänen suhteensa vanhaan yliopisto-opettajaansa, professori Anatoli Sobtšakiin.

Kun Sobtšak voitti Pietarin ensimmäiset pormestarinvaalit vuonna 1991, hän palkkasi Putinin avustajakseen ja Putin erosi KGB:stä.

Vuonna 1996 Sobtšak hävisi pormestarinvaalit, ja Putin jäi työttömäksi. Putin oli kuitenkin ottanut jo tähtäimeensä vallan keskuksen, Moskovan.

Putin lähti pääkaupunkiin kesäkuussa 1996 ja alkoi edetä urallaan Pietarissa luomisensa suhteiden avulla.

Kremlin muurien takana presidentti Boris Jeltsin taisteli asemansa puolesta. Muurin murruttua Venäjä oli vajonnut hyperinflaatioon ja valtaviin velkoihin, ja hallituksen suosio oli alamaissa.

Yhtenä harvoista Kremlissä Putin pysyi uskollisena Jeltsinille ja hänen lähipiirilleen, joka tunnetiin nimellä ”perhe”.

Kiitoksena Boris Jeltsin nimitti vuonna 1998 käytännöllisesti katsoen tuntemattoman Vladimir Putinin Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelun FSB:n (entinen KGB) apulaisesikuntapäälliköksi ja johtajaksi.

Seuraavana vuonna Putin nimitettiin Venäjän uudeksi pääministeriksi, ja kun Jeltsin ilmoitti erostaan 31. joulukuuta 1999, hän nimitti Vladimir Putinin virkaatekeväksi presidentiksi.

Boris Jeltsin ja Vladimir Putin

Saavuttuaan Kremliin vuonna 1996 Vladimir Putin pääsi pian presidentti Boris Jeltsinin suosioon. Vuonna 1999 Jeltsin nimitti nuoren Putinin pääministeriksi, ja kun Jeltsin luopui presidentinvirasta vuoden lopulla, Putinista tuli hänen seuraajansa.

© Wikimedia Commons

Venäjän johtajat Venäjän vallankumouksesta nykypäivään

Vladimir Lenin

  1. marraskuuta 1917 – 21. tammikuuta 1924

Josif Stalin

  1. tammikuuta 1924 – 5. maaliskuuta 1953

Georgi Malenkov

  1. maaliskuuta 1953 – 7. syyskuuta 1953

Nikita Hruštšov

  1. syyskuuta 1953 – 14. lokakuuta 1964

Leonid Brežnev

  1. lokakuuta 1964 – 10. marraskuuta 1982

Juri Andropov

  1. marraskuuta 1982 – 9. helmikuuta 1984

Konstantin Tšernenko

  1. helmikuuta 1984 – 10. maaliskuuta 1985

Mihail Gorbatšov

  1. maaliskuuta 1985 – 25. joulukuuta 1991

Boris Jeltsin

  1. heinäkuuta 1991 – 31. joulukuuta 1999

Vladimir Putin

  1. toukokuuta 2000 – 7. toukokuuta 2008

Dmitri Medvedev

  1. toukokuuta 2008 – 7. toukokuuta 2012

Vladimir Putin

  1. toukokuuta 2022 – nyt

Putin halusi palauttaa Venäjän suuruuden

Vladimir Putinin asema maansa johtajana sinetöitiin maaliskuussa 2000 vaaleilla, joissa hän sai hieman yli puolet äänistä – siinä auttoi suuresti hänen läheinen suhteensa venäläiseen mediamoguliin Boris Berezovskiin, joka tuki Putinin kampanjaa julkaisemalla Putinille myönteistä propagandaa tv-kanavillaan.

Putinin ja Berezovskin välinen ystävyys kuitenkin viileni pian.

Päästyään valtaan Putin pakotti Berezovskin ja monet muut Venäjän mediamogulit myymään mediaimperiuminsa valtiolle ja pakenemaan ulkomaille, koska monet toimittajat olivat tehneet Putinia arvostelevia ohjelmia.

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi

Putinin arvostelijoita on vuosien mittaan heitetty vankilaan tai jopa myrkytetty, kuten kävi toisinajattelija Aleksandr Litvinenkolle vuonna 2006 ja venäläiselle oppositiopoliitikolle Aleksei Navalnyille (kuvassa) vuonna 2020.

© Wikimedia Commons

Vladimir Putin myös käski Venäjän rikkaita oligarkkeja pysymään erossa politiikasta. Lisäksi hän käynnisti Venäjällä monia uudistuksia, joilla hän keskitti yhä enemmän valtaa presidentille.

Yksi Vladimir Putinin merkittävimmistä teoista oli varmistaa valtansa entisen Neuvostoliiton kaasumonopolissa Gazpromissa, joka toimittaa nykyään noin 40 prosenttia EU:n tuomasta maakaasusta.

Putin on sanonut: ”Sillä, joka haluaa Neuvostoliiton takaisin, ei ole aivoja. Sillä, joka ei kaipaa Neuvostoliittoa, ei ole sydäntä.”

Nykyisen Ukrainaan hyökkäyksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että Putin on menettänyt sekä sydämensä että järkensä unelmoidessaan uudesta Neuvostoliitosta.

Putin ei suinkaan ensimmäistä kertaa pyri laajentamaan Venäjän alueita ja valtaa sotilaallisesti.

Yksi hänen ensimmäisistä toimistaan hallituksen johtajana oli kukistaa Kaukasus-tasavalta Tšetšenian kapinalliset.

Vuonna 2008 Putin lähetti joukot toiseen entiseen neuvostotasavaltaan, Georgiaan, ja miehitti Abhasian ja Itä-Ossetian.

”Sillä, joka haluaa Neuvostoliiton takaisin, ei ole aivoja. Sillä, joka ei kaipaa Neuvostoliittoa, ei ole sydäntä.” Vladimir Putin

Aikajana: Vladimir Putinin elämä ja ura

Putin tarkastaa joukkoja

Vladimir Putinilla on noin miljoonan miehen vahvuinen armeija ja lisäksi 700 000:n reservi. Kuvassa Putin tarkastaa serbialaisia joukkoja vuonna 2019 Belgradissa.

© Sasa Dzambic/Shutterstock

Viisi vuotta myöhemmin Venäjä liitti Ukrainan Krimin niemimaan itseensä ja aloitti sodan, joka on laajentunut nyt koko Ukrainaan kohdistuvaksi hyökkäykseksi.

Venäjän aggressiivisen hyökkäyksen ei olisi pitänyt olla suuri yllätys. Vladimir Putin kasvoi raa’assa maailmassa ja on aina elänyt ”vahvin selviytyy” -periaatteen mukaan.

Putin itse muotoili ajatuksen lokakuussa 2015 Valdai-klubin vuosittaisessa kansainvälisessä tapaamisessa Sotšissa:

”50 vuotta sitten Leningradin kadut opettivat minulle yhden asian: jos tappelu on väistämätön, lyö ensin.”

Vladimir Putin – machoilun mestari

Venäjän presidentti on vuosien mittaan esiintynyt vahvana ja pelottomana machomiehenä, joka hengailee moottoripyöräjengin kanssa, harppunoi valaita, kukistaa tiikereitä ja ratsastaa Siperian karuissa maisemissa ilman paitaa.

Putin ja Yön sudet -moottoripyöräkerhon jäseniä

Vladimir Putin poseeraa Krimin niemimaalla venäläisen Yön sudet -moottoripyöräkerhon jäsenten kanssa.

© Sputnik/Reuters/Ritzau Scanpix

Putin pelastaa kuvausryhmän siperiantiikeriltä

Vuonna 2008 Vladimir Putin vieraili Ussurin luonnonsuojelualueella, jossa kuvausryhmä oli dokumentoimassa harvinaisen siperiantiikerin elämää. Yhtäkkiä tiikeri hyökkäsi kohti kuvausryhmää, jolloin Putin Venäjän television mukaan ampui petoon nukutusnuolen.

”Se oli ihme”, Venäjän valtiollisen television uutislähetyksessä hehkutettiin.

Kuva Putinista polvistuneena nukutetun tiikerin viereen levisi ympäri maailmaa, mutta kuvan aitous on sittemmin kyseenalaistettu. Vuonna 2012 venäläiset ympäristöaktivistit astuivat esiin ja kertoivat, että kuvan tiikeri oli peräisin eläintarhasta ja että se oli kuljetettu paikalle satojen kilometrien päästä valokuvattavaksi presidentin kanssa.

Putin ratsastaa yläruumis paljaana

Vuonna 2009 Vladimir Putin julkaisi lomailustaan Siperiassa Tuvan alueella valokuvia, jotka korostivat hänen seikkailija-machomies-imagoaan. Presidentti ratsasti kuvissa jylhissä maisemissa vihreissä maastohousuissa jäinen katse silmissään – ja yläruumis paljaana. Osassa kuvista Putinista tuotiin esiin pehmeämpi puoli, kun hän syöttää niissä hevosta kädestään ratsastuksen jälkeen.

Putin ampuu valasta varsijousella

Putin on ottanut tavakseen tehdä PR-temppuja, joilla hän rakentaa julkikuvaansa ja korostaa miehekkyyttään ja yhteyttään Venäjän luontoon. Vuonna 2010 Venäjän presidentti julkaisi jälleen Venäjän kansalle lomakuviaan, joissa nähtiin Putin muun muassa ampumassa valasta varsijousella. Jousessa oli erikoisnuoli, jolla valaasta otettiin ihonäyte. Tarvittiin kuitenkin neljä yritystä, ennen kuin presidentti osui suureen eläimeen.

Putin hengailee motoristien kanssa

Venäläinen moottoripyöräjengi ”Yön sudet”, jolla on noin viisituhatta jäsentä, on Putinin vankkumaton tukija, ja arvostus on mitä ilmeisimmin molemminpuolista. Ainakin presidentti on palkinnut moottoripyöräkerhon johtajan mitalilla ”ryhmän isänmaallisesta toiminnasta”. Vladimir Putin esiintyy myös silloin tällöin nahkarotsissa pitääkseen yllä imagoaan Venäjän koviksena.