Neuvostoliitto suunnitteli voittamatonta apinamiesarmeijaa
Pohjoisnavan sulattaminen valtavan padon avulla, vanhuuden voittaminen nuorella verellä ja apinamiesten armeija ovat vain muutamia esimerkkejä Neuvostoliitossa keksityistä villeistä ideoista, joissa tiede piti valjastaa valtion palvelukseen.

Neuvostoliitto pyrki maailmanvaltaan muun muassa lääketieteellisten kokeiden ja lajien risteyttämisen avulla.
Talvivehnä: Darwinin ylenkatsominen johti nälänhätään
Uuden superviljan piti poistaa nälkä lopullisesti Neuvostoliitosta.
Niin lupasi agronomi Trofim Denisovitš Lysenko, joka väitti 1930-luvulla keksineensä, miten karu Siperia voitaisiin muuttaa tuottoisaksi viljelymaaksi.
Lysenkon suunnitelman ensimmäinen osa oli ihan hyvä. Hän oli tehnyt isänsä tilalla kokeita, joissa hän altisti siemeniä kylmälle.
Hautaamalla siemenviljaa lumikasoihin hän kehitti talvivehnän, joka kylvettäisiin syksyllä ja kestäisi talvehtimisen maassa. Siten se voisi hyötyä pitkästä kasvukaudesta heti kevään koittaessa.
Suunnitelman toinen osa oli kuitenkin katastrofi. Lysenko ja neuvostojohtajat nimittäin ylenkatsoivat Darwinin oppia hankittujen ja geneettisten ominaisuuksien erosta ja uskoivat, että hankittu kylmänkestävyys siirtyisi automaattisesti eteenpäin.
Lysenko kylvi siis edellisen sadon siementä jäätyvään maahan sellaisenaan, ja sadon epäonnistuminen johti nälänhätään.