Yksi harvoista, joka ei tehnyt niin, oli Valko-Venäjä. Etenkin Lukašenkan noustua presidentiksi vuonna 1994 maat alkoivat tiivistää suhteitaan, ja vuonna 1996 ne solmivat sopimuksen Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisön perustamisesta. Sen tavoite oli liittää maat lähemmin yhteen mm. talouden ja turvallisuuspolitiikan saralla.
”Emme ole venäläisiä”
Suhde ei kuitenkaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Kun venäläiset näkisivät Valko-Venäjän mielellään osana Venäjän federaatiota, Lukašenka on vuoroin lähentynyt Venäjää ja vuoroin etääntynyt siitä valvoakseen omia intressejään.
Valko-Venäjän viennistä noin 50 prosenttia kohdistuu Venäjälle, ja vastineeksi se saa halpaa öljyä ja kaasua. Geopoliittisista tuulista riippuen Lukašenka on julistanut sekä ”Emme ole venäläisiä – olemme valkovenäläisiä” että Venäjä ja Valko-Venäjä ”voisivat yhdistyä ongelmitta vaikka huomenna”.
Putin on puolestaan monesti näyttänyt Lukašenkalle kaapin paikan esimerkiksi nostamalla Valko-Venäjälle vietävän energian hintaa.
Putin varmisti vaalivoiton
Tällä hetkellä suhteet ovat jälleen lämpimät – luultavasti siksi, että Putin lähetti sotilaita Valko-Venäjälle pitämään Lukašenkan vallassa vuoden 2020 kiistanalaisten vaalien jälkeen.
Kiitokseksi Lukašenka on antanut Venäjän armeijan hyökätä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta.