Kun suurin osa maailmasta on ilmaissut tukensa Ukrainalle Venäjän hyökättyä maahan, Vladimir Putinilla on yksi horjumaton tukija: Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka.
Maiden välinen läheinen suhde juontuu 1990-luvulta, kun Venäjä ja Valko-Venäjä itsenäistyivät Neuvostoliiton hajotessa. Venäjä yritti pitää kiinni entisistä neuvostotasavalloista mutta joutui näkemään niiden kääntyvän länteen ja Natoon päin.
”Emme ole venäläisiä – olemme valkovenäläisiä.” Aljaksandr Lukašenka
Yksi harvoista, joka ei tehnyt niin, oli Valko-Venäjä. Etenkin Lukašenkan noustua presidentiksi vuonna 1994 maat alkoivat tiivistää suhteitaan, ja vuonna 1996 ne solmivat sopimuksen Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisön perustamisesta. Sen tavoite oli liittää maat lähemmin yhteen mm. talouden ja turvallisuuspolitiikan saralla.
”Emme ole venäläisiä”
Suhde ei kuitenkaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Kun venäläiset näkisivät Valko-Venäjän mielellään osana Venäjän federaatiota, Lukašenka on vuoroin lähentynyt Venäjää ja vuoroin etääntynyt siitä valvoakseen omia intressejään.
Lukašenka ja Putin ovat parikymmentä vuotta olleet vuoroin parhaita kavereita ja poliittisia kilpailijoita.
Valko-Venäjän viennistä noin 50 prosenttia kohdistuu Venäjälle, ja vastineeksi se saa halpaa öljyä ja kaasua. Geopoliittisista tuulista riippuen Lukašenka on julistanut sekä ”Emme ole venäläisiä – olemme valkovenäläisiä” että Venäjä ja Valko-Venäjä ”voisivat yhdistyä ongelmitta vaikka huomenna”.
Putin on puolestaan monesti näyttänyt Lukašenkalle kaapin paikan esimerkiksi nostamalla Valko-Venäjälle vietävän energian hintaa.
Putin varmisti vaalivoiton
Tällä hetkellä suhteet ovat jälleen lämpimät – luultavasti siksi, että Putin lähetti sotilaita Valko-Venäjälle pitämään Lukašenkan vallassa vuoden 2020 kiistanalaisten vaalien jälkeen.
Kiitokseksi Lukašenka on antanut Venäjän armeijan hyökätä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta.