Neuvostoliiton vahva mies Josif Stalin heikkeni viimeisinä vuosinaan.
Hän vietti vuosina 1946–1953 paljon aikaa huvilallaan Georgiassa ja piti tuona aikana vain kolme julkista puhetta.
Stalin epäili lääkäreitä
Stalin ei luottanut lääkäreihin, ja vuonna 1952 hänen epäluulonsa vain yltyivät.
Tuolloin diktaattori sai päähänsä, että joukko juutalaisia lääkäreitä suunnitteli hänen murhaamistaan.
Satoja lääkäreitä pidätettiin ja pakotettiin kiduttamalla tunnustamaan pahat aikeensa. Stalin kuitenkin kuoli ennen oikeudenkäyntien alkamista, ja kaikki lääkärit vapautettiin.
”Salaliiton” paljastanut neuvostolääkäri sai Leninin kunniamerkin.
Diktaattori virui tajuttomuuden rajamailla
Rajuja ryyppäjäisiä seuranneena aamuna 1. maaliskuuta 1953 Stalinin henkivartijat löysivät tämän tajuttomana lattialta.
Diktaattori kannettiin sohvalle, mutta lääkärit kutsuttiin paikalle vasta seuraavana päivänä. Stalinin lääkäriviha oli yleisessä tiedossa, ja alaiset pelkäsivät hänen suuttuvan, jos hän yhtäkkiä virkoaisi kesken tutkimuksen.
Tutkittuaan lopulta Stalinin lääkäri totesi hänen saaneen rajun halvauskohtauksen. Stalin virui tajuttomuuden rajamailla neljä päivää, kunnes hän lopulta kuoli 5. maaliskuuta.
Ruumiinavauksessa diktaattorin kuolinsyyksi paljastui todennäköisesti verisuonten kalkkeutumisesta johtunut aivoverenvuoto.