Virallisesti Transnistria ei ole valtio. Moldovan ja Ukrainan välissä sijaitseva alue julistautui itsenäiseksi yli 30 vuotta sitten, ja sillä on oma hallitus, armeija, valuutta ja passi. YK:n jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan tunnustaneet tasavaltaa, ja virallisesti sen katsotaan kuuluvan Moldovaan.
Transnistria syntyi Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin. Neuvostoliiton höllätessä otettaan tasavalloistaan moldovalaisten kansallismielisyys alkoi vahvistua, ja Moldovan suuri venäläisvähemmistö pelkäsi Moldovan irtautuvan Neuvostoliitosta. Siksi neuvostomieliset separatistit muodostivat uuden Transnistrian tasavallan, jonka he toivoivat voivan liittyä Neuvostoliittoon.
Niin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, sillä Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Lyhyehkön sodan jälkeen Moldova ja Transnistria solmivat rauhan, mutta Transnistrian poliittisesta asemasta ei päästy yksimielisyyteen.
Lenin valvoo edelleen Transnistriaa – tässä pääkaupunki Tiraspolin kaupungintalon edessä.
Venäjä pitää ”tasavaltaa” elossa
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Transnistriasta on kehittynyt eristäytynyt menneisyyden jäänne, jossa unelma neuvostoajasta elää edelleen. Leninin patsaat koristavat kaupunkeja, teitä on nimetty neuvostojohtajien mukaan ja lipussa on sirppi ja vasara.
Neuvostoliiton hajottua Transnistrian ja Venäjän välinen suhde on kehittynyt tiiviiksi. Venäjä pitää käytännössä köyhää tasavaltaa elossa: se rakentaa Transnistriaan kouluja ja sairaaloita, toimittaa sinne sähköä ja maksaa vanhusten eläkkeet. Venäjän lippu liehuu monin paikoin rinta rinnan Transnistrian lipun kanssa, ja Venäjä on sijoittanut alueelle paljon sotilaitaan.
Vuonna 2022 Transnistria on noussut puheenaiheeksi Ukrainan sodan myötä. Jotkut asiantuntijat uskovat alueen olevan Venäjän seuraava kohde, jos venäläiset onnistuvat valtaamaan Ukrainan.