Kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä – Venäjällä koetaan rasputitsa, kelirikko eli rospuutto, jolloin lumi ja vesisade muuttavat maaperän ja asvaltoimattomat tiet savivelliksi. Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä yleinen rasputitsa johtuu siitä, että savipitoinen maa ei johda vettä pois vaan maan pintakerros kastuu, mikä vaikeuttaa liikkumista.
Historian varrella rospuutto on kuitenkin osoittautunut venäläisten parhaaksi liittolaiseksi. Useita kertoja savivelli – Kenraali Muta – on nimittäin pelastanut maan joutumasta valloitusarmeijoiden valtaan.
Jo 1200-luvulla kelirikko pelasti Novgorodin, kun uhkaava mongoliarmeija luopui yrityksestä tarpoa savivellin läpi. Myös Napoleonin armeija oivalsi vuonna 1812, että upottavat tiet tekivät hyökkäyksestä Venäjälle lähes mahdottoman tehtävän.
”Lumesta ja jäästä huokuva kosteus teki kylmyydestä vielä läpitunkevampaa, ja oli lähes mahdotonta vetää tykkivaunuja puolijäisessä mudassa”, ranskalainen historioitsija Adolphe Thiers kirjoitti.