Novorossija – Uusi-Venäjä – on historiallinen nimitys, jota käytettiin Venäjän keisarikunnassa Mustanmeren pohjoispuolen laajoista aroista.
Alue kattoi valtaosan Etelä- ja Itä-Ukrainaa, ja siitä tuli Venäjän kuvernementti vuonna 1764. Alueen oli määrä toimia puskurivyöhykkeenä etelässä sijaitsevaa ottomaanien valtakuntaa vastaan.
Jotta laajat arot saatiin asutettua ja mahdollisimman suurelta osalta viljelykseen, Novorossijan vallanpitäjät jakelivat maata avokätisesti etenkin venäläisille aatelisille ja ukrainalaisille talonpojille.
Novorossijasta tuli osa Ukrainaa
Alue oli osa keisarillista Venäjää aina maaliskuuhun 1917, jolloin kansannousu pakotti keisari Nikolai II:n eroamaan.
Seuranneina vuosina Novorossijasta tuli useiden valtioiden heittopussi, ja sitä hallitsi niin vastaperustettu Venäjän tasavalta ja lyhytikäinen Ukrainan valtio kuin antikommunistinen liikekin.
Neuvostoliitto otti alueen haltuunsa vuonna 1922 ja liitti sen Ukrainan neuvostotasavaltaan. Novorossija lakkasi olemasta maantieteellinen käsite, ja Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 se jäi Ukrainalle.
Ajatus uusvanhasta venäläisestä valtiosta ei ole suosittu Ukrainassa, ja ukrainalaiset polttivat Novorossijan lipun jalkapallo-ottelussa.
Unelma elää yhä
Vuonna 2014 ajatus Novorossijasta herätettiin jälleen henkiin, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi, että Ukrainan Luhanskin ja Donetskin alueet ovat osa Novorossijaa ja hänen näkökulmastaan ne kuuluvat historiallisesti Venäjälle.
”Venäläiset menettivät nämä alueet eri syistä, mutta venäläiset jäivät”, Putin sanoi.
Putinin tuella venäläismieliset separatistit kaappasivat vallan Luhanskissa ja Donetskissa ja julistivat tavoittelevansa Novorossijan perustamista uudelleen.
Lue myös: Ukraina ja venäjä – mitä eroa?
Helmikuussa 2022 otettiin askel tätä kohti, kun Putin tunnusti alueet itsenäisiksi hieman ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.