Kaliningradin alue on Venäjän enklaavi eli erillisalue Itämeren rannalla irrallaan emämaasta. Enklaavi näyttää jääneen puristuksiin Puolan ja Liettuan väliin.
Alueen pääkaupunkikin on nimeltään Kaliningrad, mutta vuoteen 1945 sen nimi oli Königsberg ja se oli Saksan Itä-Preussin alueen pääkaupunki. Toisen maailmansodan lopulla puna-armeija miehitti Itä-Preussin, ja sodan jälkeisissä neuvotteluissa alue päätyi Neuvostoliitolle.
Lähes kaikki kaupungin 300 000 saksalaista pakotettiin muuttamaan pois, ja tilalle muutti uutta väkeä Neuvostoliitosta.
Kaliningradilla on strategista merkitystä, ja siellä sijaitsee muun muassa Venäjän Itämeren laivastotukikohta.
Pakotteet kohdistuvat Kaliningradin asukkaisiin
Kaliningrad on Venäjän suurimman taloudellisen kasvun alue, ja siellä tuotetaan isoja määriä esimerkiksi elektroniikkaa ja autoja. Lisäksi Kaliningradin kaupunkiin on muuttanut paljon rikkaita venäläisiä.
Sen jälkeen kun Puola ja Liettua liittyivät Euroopan unioniin, enklaavin asukkaiden matkustaminen Venäjälle vaikeutui, koska heiltä vaaditaan viisumia noiden kahden EU-maan läpi kulkemiseen.
Asukkaiden elämä on hankaloitunut myös Venäjän hyökättyä Ukrainaan. EU:n pakotteiden vuoksi Kaliningradiin menossa olevista junista tutkitaan, onko niissä pakotelistalle kuuluvia tavaroita. Tällaisia tavaroita ovat muun muassa hiili, metallit, rakennusmateriaalit ja tekniset laitteet.