Pian sen jälkeen, kun Vladimir Iljitš Leninin johtamat bolševikit olivat kaapanneet vallan marraskuussa 1917, Lenin lupasi irrottaa Venäjän ensimmäisestä maailmansodasta.
Hän lunasti lupauksensa mutta vasta Saksan hyökättyä Ukrainaan ja pakotettua Venäjän ahtaalle.
Lenin halusi keskittyä taistelemaan vallankumouksen vastustajia vastaan, ja tammikuussa 1918 vasta perustettu puna-armeija pakotti keisarille uskolliset joukot vetäytymään Donin alueella.
Venäjällä oli kuitenkin useita tsaaria kannattavia ”valkoisia” armeijoita. Syksyllä 1919 kenraali Judenitš oli vähällä onnistua valtaamaan Petrogradin (Pietari), mutta bolševikit torjuivat hyökkäyksen.
Myöhemmin samana vuonna he pysäyttivät kenraali Denikinin joukot Moskovan lähellä.
Puna-armeija käytti sisällissodassa panssaroituja junia.
Valkoisten sotimista vaikeutti lisäksi kansan tuen puuttuminen.
Keväällä 1920 viimeinenkin valkoinen armeija evakuoitiin Krimiltä, ja Lenin keskittyi tukahduttamaan talonpoikaiskapinaa ja taistelemaan muita vasemmistoryhmiä vastaan.
Sota loppui vasta vuonna 1923, kun punaiset löivät viimeisetkin vastustajansa.
Lenin julistaa diktatuurin
Venäjän viimeinen keisari Nikolai II syöstiin vallasta ensimmäisessä vallankumouksessa maaliskuussa 1917, mutta Venäjän väliaikainen hallitus jatkoi taistelua Britannian ja Ranskan rinnalla ensimmäisessä maailmansodassa.
Kun väliaikaishallituskin syöstiin vallasta, bolševikit kaappasivat vallan, vaikka he eivät olleetkaan Venäjän suurin vasemmistoryhmittymä.
Suurin vasemmistopuolue oli Sosialistivallankumouksellinen puolue SR, joka ajoi Venäjälle demokraattista sosialismia ja maan uusjakoa.
SR sai eniten ääniä bolševikkien vallankumouksen jälkeen pidetyissä vaaleissa, mutta kun vaalien tulos selvisi, Lenin hajotti parlamentin ja julisti Venäjälle diktatuurin.
”Hirttäkää ainakin sata kulakkia, pohattaa ja verenimijää.” Lenin kirjeessä Penzan kommunistijohtajille vuonna 1918
Sen jälkeen Leninin bolševikkihallinto raivasi tieltään sosialistivallankumoukselliset, anarkistit ja muut kilpailevat poliittiset ryhmittymät ankaralla terrorilla.
Vastarinta loppui kuitenkin vasta, kun Lenin alkoi vuonna 1921 toteuttaa Venäjällä aiempaa vapaampaa talouspolitiikkaa.
Lenin asui Sveitsissä ennen Venäjän vallankumousta.
Mitä sitten tapahtui?
Bolševikkien toteuttama kollektivisointi ja valtiollistaminen heikensivät Venäjän taloutta rajusti.
Vuodesta 1921 alkaen käyttöön otettu uusi talouspolitiikka NEP palautti maahan rajoitetun markkinatalouden, mikä vähensi lakkoilua ja kapinoita.
Lenin jatkoi kuitenkin koko ajan opposition tukahduttamista kovin ottein.
1921
Kronstadtin saarella olevan laivastotukikohdan matruusit ja sotilaat nousivat kapinaan vaatien sananvapautta ja poliittista vapautta. Bolševikit väittivät kapinaa ulkomaisten tiedustelupalvelujen järjestämäksi ja kukistivat sen kovaotteisesti. Yli 2 000 kapinallista teloitettiin.
1922
Neuvostoliitto perustettiin 30. joulukuuta neljän tasavallan välisellä sopimuksella.
1924
Vladimir Lenin kuoli 21. tammikuuta sairasteltuaan keväällä 1922 saamastaan sairauskohtauksesta lähtien. Leninin sairauden aikana Josif Stalin oli varmistanut itselleen vallan Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa ja koko maassa.