Shutterstock

Lenin lupasi ”siivota” Venäjän

Rauha rintamalle, maata pienviljelijöille ja leipää kaikille – Lenin lupasi venäläisille parempaa tulevaisuutta, jotta nämä tukisivat bolševikkien vallankumousta. Lupaukset jäivät pääosin toteutumatta bolševikkien noustua valtaan.

Rauha jäi lyhyeksi

Lenin oli luvannut Venäjän kansalle irrottaa maan maailmansodasta.

Trotskin käymät rauhanneuvottelut Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa päättyivät 3. ­maaliskuuta 1918 rauhansopimukseen, jonka ­nojalla Venäjä joutui luopumaan suurista maa-alueista ja sen liittolaiset Britannia ja Ranska alkoivat pitää sitä petturina.

Rauhan aika jäi lyhyeksi, kun Venäjällä puhkesi sisällisota.

Juliste ”Toveri Lenin siivoaa maailman saastasta” julkaistiin vuonna 1920.

Viktor deni, 1920

Bolševikit halusivat kaataa Euroopan kuningas­huoneet. He olivat vastuussa keisari Nikolai II:n ja tämän perheen murhasta.

Kapitalistit haluttiin karkottaa maasta. Vuonna 1920 jo noin 50  000 yritystä oli otettu valtion haltuun.

Virallisesti bolševikit lupasivat kansalle uskonnonvapauden, mutta todellisuudessa ­kirkonmiehiä vainottiin, kirkon omaisuutta taka­varikoitiin ja luostareita suljettiin.

© Shutterstock

Ruuan hinta nousi pilviin

Bolševikkien Venäjällä kenenkään ei ­pitänyt joutua näkemään nälkää.

Elintarviketuotanto kuitenkin romahti, inflaatio riistäytyi käsistä ja ­maan­viljelijöille maksettiin viljasta yhä huonommin.

1920-luvulla noin 10 miljoonaa venäläistä kuoli nälkään ja moni joutui turvautumaan jopa kannibalismiin.

© Universal History Archive/getty images

Vähemmistöt eivät saaneet itsehallintoa

Venäjällä asui ­etnisten venäläisten lisäksi monia muitakin kansoja, kuten suomalaisia, baltteja, ukrainalaisia ja kaukasialaisia.

Bolše­vikit lupasivat valtaan noustuaan vähemmistö­kansoille itsehallinnon, mutta kun ne yrittivät irtautua Neuvosto­liitosta, Lenin ja Stalin liittivät ne takaisin emämaahan väellä ja voimalla.

Taiteilijat alistettiin valtion palvelukseen

Ennen vallankumousta venäläiset taiteilijat olivat uskaliaita suunnannäyttäjiä, kuten Kazimir Malevit­šin Musta neliö hyvin osoittaa.

Vapautta kesti vuoteen 1932, jolloin Stalin pakotti taiteilijat sosialismia ylistävän ”sosialistisen realismin” muottiin.

Mustan neliön maalanut Malevitš joutui taipumaan Stalinin tahtoon.

© Kazimir Malevitj, 1915

Saksa oli vähällä luisua kommunismiin

Karl Marx varoitti, ettei kommunismilla ollut tulevaisuutta, jos sitä toteutettiin vain yhdessä valtiossa. Siksi Lenin pyrki levittämään aatetta Manner-Eurooppaan.

Ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen sosialistit ja työläiset nousivat kapinaan muun muassa Suomessa ja Unkarissa.

Myös sodan hävinneessä Saksassa kyti vallankumous: Kielissä merimiehet ja Berliinissä työläiset nousivat kapinaan, ja Baijerin osavaltio ja Bremenin kaupunki julistautuivat neuvostotasa­valloiksi.

Weimarin tasavallan sosialistinen puolustusministeri Gustav Noske kukisti kapinat kova­otteisesti , ja satoja kommunisteja kuoli.

Se sai Saksan kommunistit vihaamaan sosialisteja verisesti.

LUE MYÖS: Venäjän vallankumouksen eteneminen ja seuraukset

© Shutterstock

Stalin kollektivisoi Venäjän maatalouden

Bolševikit tarvitsivat kipeästi maatyöläisten tukea vallankaappauksensa aikana, ja siksi Lenin lupasi jakaa heille suur­tilallisten maat.

Vuonna 1929 Stalin kuitenkin otti maatalouden valtion ­hallintaan ja pakotti noin 25 ­miljoonaa ihmistä töihin 250  000 valtiolliselle osuustoimintatilalle eli kolhoosille.