Rauha jäi lyhyeksi
Lenin oli luvannut Venäjän kansalle irrottaa maan maailmansodasta.
Trotskin käymät rauhanneuvottelut Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa päättyivät 3. maaliskuuta 1918 rauhansopimukseen, jonka nojalla Venäjä joutui luopumaan suurista maa-alueista ja sen liittolaiset Britannia ja Ranska alkoivat pitää sitä petturina.
Rauhan aika jäi lyhyeksi, kun Venäjällä puhkesi sisällisota.
Juliste ”Toveri Lenin siivoaa maailman saastasta” julkaistiin vuonna 1920.
Bolševikit halusivat kaataa Euroopan kuningashuoneet. He olivat vastuussa keisari Nikolai II:n ja tämän perheen murhasta.
Kapitalistit haluttiin karkottaa maasta. Vuonna 1920 jo noin 50 000 yritystä oli otettu valtion haltuun.
Virallisesti bolševikit lupasivat kansalle uskonnonvapauden, mutta todellisuudessa kirkonmiehiä vainottiin, kirkon omaisuutta takavarikoitiin ja luostareita suljettiin.
Ruuan hinta nousi pilviin
Bolševikkien Venäjällä kenenkään ei pitänyt joutua näkemään nälkää.
Elintarviketuotanto kuitenkin romahti, inflaatio riistäytyi käsistä ja maanviljelijöille maksettiin viljasta yhä huonommin.
1920-luvulla noin 10 miljoonaa venäläistä kuoli nälkään ja moni joutui turvautumaan jopa kannibalismiin.
Vähemmistöt eivät saaneet itsehallintoa
Venäjällä asui etnisten venäläisten lisäksi monia muitakin kansoja, kuten suomalaisia, baltteja, ukrainalaisia ja kaukasialaisia.
Bolševikit lupasivat valtaan noustuaan vähemmistökansoille itsehallinnon, mutta kun ne yrittivät irtautua Neuvostoliitosta, Lenin ja Stalin liittivät ne takaisin emämaahan väellä ja voimalla.
Taiteilijat alistettiin valtion palvelukseen
Ennen vallankumousta venäläiset taiteilijat olivat uskaliaita suunnannäyttäjiä, kuten Kazimir Malevitšin Musta neliö hyvin osoittaa.
Vapautta kesti vuoteen 1932, jolloin Stalin pakotti taiteilijat sosialismia ylistävän ”sosialistisen realismin” muottiin.
Mustan neliön maalanut Malevitš joutui taipumaan Stalinin tahtoon.
Saksa oli vähällä luisua kommunismiin
Karl Marx varoitti, ettei kommunismilla ollut tulevaisuutta, jos sitä toteutettiin vain yhdessä valtiossa. Siksi Lenin pyrki levittämään aatetta Manner-Eurooppaan.
Ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen sosialistit ja työläiset nousivat kapinaan muun muassa Suomessa ja Unkarissa.
Myös sodan hävinneessä Saksassa kyti vallankumous: Kielissä merimiehet ja Berliinissä työläiset nousivat kapinaan, ja Baijerin osavaltio ja Bremenin kaupunki julistautuivat neuvostotasavalloiksi.
Weimarin tasavallan sosialistinen puolustusministeri Gustav Noske kukisti kapinat kovaotteisesti , ja satoja kommunisteja kuoli.
Se sai Saksan kommunistit vihaamaan sosialisteja verisesti.
LUE MYÖS: Venäjän vallankumouksen eteneminen ja seuraukset
Stalin kollektivisoi Venäjän maatalouden
Bolševikit tarvitsivat kipeästi maatyöläisten tukea vallankaappauksensa aikana, ja siksi Lenin lupasi jakaa heille suurtilallisten maat.
Vuonna 1929 Stalin kuitenkin otti maatalouden valtion hallintaan ja pakotti noin 25 miljoonaa ihmistä töihin 250 000 valtiolliselle osuustoimintatilalle eli kolhoosille.
