Keväällä 1933 Ukrainan maaseutua kiersi joukko luurangonlaihoja olioita. Jotkut kaivoivat epätoivoissaan käsin maasta juuria ja hyönteisiä, ja toiset hoipertelivat päämäärättä eteenpäin, kunnes kaatuivat.
Nälkiintyneet kiertolaiset olivat holodomorin uhreja. Katastrofaalinen nälänhätä vei miljoonia ukrainalaisia hautaan vuosina 1932–33. Tarkkaa kuolleiden määrää ei tiedetä, mutta arviot vaihtelevat 3,5–7 miljoonan välillä.
Myös nälänhädän syystä on useita väitteitä. Useimmat historioitsijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että perussyynä oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin, joka rankaisi ukrainalaisia politiikkansa vastustamisesta.
Suuren nälänhädän aikana vuosina 1932–33 katujen varsilla lojuvista ruumiista tuli arkipäiväinen näky.
Oliko kyse kansanmurhasta?
Ukraina oli nälänhädän aikaan osa Neuvostoliittoa, jonka maatalouden Stalin halusi kollektivisoida eli korvata pienet tilat isoilla valtion omistamilla maatiloilla. Ukrainassa talonpojat vastustivat Stalinin suunnitelmaa ja kieltäytyivät luovuttamasta maitaan. Rangaistukseksi osa talonpojista lähetettiin työleireille ja maatilat takavarikoitiin.
Loput talonpojista joutuivat luovuttamaan ison osan niukasta sadosta valtiolle, ja kun sato vielä epäonnistui, tuloksena oli nälänhätä. Katastrofin laajuus selvisi vasta vuoden 1991 jälkeen, jolloin Ukraina itsenäistyi ja useista arkistoista tuli julkisia.
Nykyisin Ukraina ja 15 muuta maata pitävät holodomoria Stalinin järjestämänä kansanmurhana. Muut maat, joukossa Pohjoismaat, eivät katso sen kuitenkaan täyttävän varsinaisen kansanmurhan tuntomerkkejä.