Katariina syntyi 2. toukokuuta 1729. Hänen isänsä oli paria pientä saksalaista ruhtinaskuntaa hallinnut Christian August von Anhalt-Zerbst.
Katariina oli lahjakas nuori nainen, ja vuonna 1745 hänet naitettiin Venäjän keisarinna Elisabetin sisarenpojalle, kruununperijä Karl Peter Ulrichille. Tämä nousi valtaan Elisabetin kuoltua vuonna 1762 keisarinimellä Pietari III. Uusi keisari oli myös saksalaista syntyperää, minkä vuoksi hän liittoutui Venäjän aiemman vihollisen Preussin kanssa. Se ei miellyttänyt etenkään venäläistä aatelistoa.
”Ongelma on se, että sydämeni ei kestä hetkeäkään ilman rakkautta.” Katariina Suuren päiväkirjasta
Jo puolen vuoden päästä Katariina syöksi miehensä vallasta muutaman liittolaisen avulla ja nousi itse valtaistuimelle. Valistusajan ajatusten innoittamana toimekas keisarinna ryhtyi useisiin uudistuksiin, ja hän kävi myös monia menestyksekkäitä sotia, joilla Venäjä hankki hallintaansa Krimin niemimaan, Ukrainan ja osia Puolasta. Se sai monet Euroopan hallitsijat pelkäämään Venäjän keisarinnaa.
Katariina kuoli vuonna 1796, ja myöhemmin Euroopassa alkoi kierrellä hänen kuolemastaan outo huhu, jonka mukaan hän oli murskautunut hevosen alle harrastaessaan seksiä sen kanssa.
PUOLESTA JA VASTAAN: Katariina piti seksistä
Keisarinnalla oli paljon rakastajia. Venäläisten lähteiden mukaan Katariinalla oli hallintoaikanaan jopa 22 rakastajaa, joista useimmat olivat nuoria miehiä. Hevostarina voi juontaa juurensa Katariinan seksuaalisesta aktiivisuudesta.
Hevoset rauhoittivat Katariinaa, kun hän oli hermostunut tai levoton. ”Rakastin ratsastamista”, hän kerran sanoi, ”mitä hurjempaa, sen parempi.”
Eroottisten esineiden kokoelma. Huhuttiin, että Katariinalla oli ”seksihuone”, jonka huonekalut oli koristeltu naisten ja miesten sukuelimillä. Väitetystä huoneesta ei ole säilynyt yhtäkään esinettä nykypäivään.
Tarinan lähdettä ei tunneta, mikä viittaa siihen, että kyseessä on keksitty kohutarina, joka on levinnyt ympäri Eurooppaa Katariinan kuoleman jälkeen.
Tarinaa alettiin kertoa vasta vuosikymmeniä Katariinan kuoleman jälkeen, mikä viittaa vahvasti sen valheellisuuteen. Jos hevonen olisi todella murskannut Katariinan, tieto olisi todennäköisesti alkanut levitä välittömästi.
Eurooppa pelkäsi Katariinaa, ja Katariina-huhut olivat todennäköisesti peräisin Euroopan ruhtinaiden hoveista. Niissä kerrottiin meheviä tarinoita pelätystä sotaisasta keisarinnasta, mutta useimmilla tarinoista ei ilmeisesti ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
LOPPUPÄÄTELMÄ: Kertomus hevosesta ei ole totta
Väitteelle siitä, että Katariina Suuri olisi kuollut yrittäessään yhtyä hevoseen, ei löydy riittävän vahvaa perustaa. Tarinan alkuperäistä lähdettä ei tiedetä, ja sitä alettiin kertoa vasta vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen.
Lopullisen kuoliniskun hevostarinalle antaa se, että historiantutkijat tietävät, miten Katariina oikeasti kuoli. Tositarina ei ole yhtä värikäs ja nöyryyttävä kuin huhu.
Katariina kruunattiin Venäjän keisarinnaksi Uspenskin katedraalissa Moskovassa 22. syyskuuta 1762.
Keisarinna kuoli 67-vuotiaana 16. marraskuuta 1796. Hänen palvelijansa meni kello yhdeksän jälkeen aamulla katsomaan keisarinnaa huolestuneena siitä, ettei tämä ollut jo kutsunut häntä luokseen, ja löysi Katariinan käymälästä.
Sairauskohtauksen saanut Katariina autettiin sänkyynsä, jossa lääkärit yrittivät pelastaa hänen henkensä. Keisarinnaa ei kuitenkaan pystytty pelastamaan, ja hän menehtyi seuraavana päivänä vuoteessaan – eikä paikalla ollut hevosta.
MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Katariina kuoli vuoteessaan.
