Useimmat ihmisen esihistoriaa käsittelevät teokset toteavat, että maanviljely kehittyi Lähi-idässä noin 11 000 vuotta sitten. Nyt uusi tutkimus kyseenalaistaa käsityksen.
Saksalaisissa ja sveitsiläisissä yliopistoissa on kymmenisen vuotta tutkittu kivikautista dna:ta ja nyt tultu siihen tulokseen, että metsästäjä-keräilijät siirtyivät viljelyyn suurin piirtein samoihin aikoihin sekä Lähi-idässä että Euroopassa.
”Havaitsimme, että ensimmäiset Anatolian (Turkin, toim.) ja Euroopan viljelijät kehittyivät väestöstä, joka oli sekoitus Euroopan ja Lähi-idän (nykyisen Israelin, Libanonin ja Syyrian alueen, toim.) metsästäjä-keräilijöitä”, selittää Nina Marchi Bernin yliopistosta.
Lisäksi prosessi vaikuttaa alkaneen paljon oletettua aiemmin eli noin 14 000 vuotta sitten.
Ensimmäiset viljelijät eivät vaeltaneet Lähi-idästä, vaan heitä syntyi sekä Balkanilla että Levantissa.
Balkanin viljelijät levittivät ideaa
Tähänastiset teoriat ovat perustuneet etupäässä arkeologisiin löytöihin, mutta uusi tutkimus on tehty biologien, geenitutkijoiden, arkeologien ja antropologien tiiviinä yhteistyönä.
Yksi tutkijoista, Maxine Brami Johannes Gutenberg -yliopistosta selittää:
”Euroopan ensimmäiset viljelijät näyttävät polveutuvan metsästäjä-keräilijäkansoista, joita asui Lähi-idästä Balkanin alueelle asti. Sitä ei olisi voitu päätellä arkeologian keinoin.”