Public domain

Vanha käsitys viljelyn tulosta Eurooppaan horjuu

Laaja geenitutkimus paljastaa, missä varhaisimmat viljely-yhteisöt syntyivät ja miten ne laajenivat.

Useimmat ihmisen esihistoriaa käsittelevät teokset toteavat, että maanviljely kehittyi Lähi-idässä noin 11 000 vuotta sitten. Nyt uusi tutkimus kyseenalaistaa käsityksen.

Saksalaisissa ja sveitsiläisissä yliopistoissa on kymmenisen vuotta tutkittu kivikautista dna:ta ja nyt tultu siihen tulokseen, että metsästäjä-keräilijät siirtyivät viljelyyn suurin piirtein samoihin aikoihin sekä Lähi-idässä että Euroopassa.

”Havaitsimme, että ensimmäiset Anatolian (Turkin, toim.) ja Euroopan viljelijät kehittyivät väestöstä, joka oli sekoitus Euroopan ja Lähi-idän (nykyisen Israelin, Libanonin ja Syyrian alueen, toim.) metsästäjä-keräilijöitä”, selittää Nina Marchi Bernin yliopistosta.

Lisäksi prosessi vaikuttaa alkaneen paljon oletettua aiemmin eli noin 14 000 vuotta sitten.

Ensimmäiset viljelijät eivät vaeltaneet Lähi-idästä, vaan heitä syntyi sekä Balkanilla että Levantissa.

© Shutterstock

Balkanin viljelijät levittivät ideaa

Tähänastiset teoriat ovat perustuneet etupäässä arkeologisiin löytöihin, mutta uusi tutkimus on tehty biologien, geenitutkijoiden, arkeologien ja antropologien tiiviinä yhteistyönä.

Yksi tutkijoista, Maxine Brami Johannes Gutenberg -yliopistosta selittää:

”Euroopan ensimmäiset viljelijät näyttävät polveutuvan metsästäjä-keräilijäkansoista, joita asui Lähi-idästä Balkanin alueelle asti. Sitä ei olisi voitu päätellä arkeologian keinoin.”