Espanjan inkvisitio, autodafee, kerettiläiset

Viisi syytä kerettiläisten vainoihin

Yhteisöstä sulkeminen, kidutus tai kuolema roviolla – katolisen kirkon oppien haastaminen oli vaarallista. Viimeinen kerettiläinen tuomittiin ja teloitettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1828.

Yhteisöstä sulkeminen, kidutus tai kuolema roviolla – katolisen kirkon oppien haastaminen oli vaarallista. Viimeinen kerettiläinen tuomittiin ja teloitettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1828.

Hirarchivum Press/Imageselect

Alkukirkon jäsenet pelkäsivät valtiovaltaa, joka yritti tuhota kristityt. Koska uskonto oli aivan uusi, sen sisällä eli rinnan hyvin erilaisia käsityksiä kristinuskosta.

Kun alkukirkko 300-luvulla alkoi lähentyä valtiota, sen piispat alkoivat tehdä ekumeenisissa kirkolliskokouksissa päätöksiä siitä, millainen usko oli oikeaa.

Niitä, jotka eivät olleet samaa mieltä alkukirkon opeista tai arvostelivat sen johtajia, pidettiin harhaoppisina eli kerettiläisinä.

Kirkko maallisine liittolaisineen alkoi vainota, vangita ja tappaa kerettiläisiä oikean uskon nimissä.

1. Kilpailu

Soraäänet väittivät omistavansa salaista tietoa

Gnostilaisuus, Nag Hammadi, Tuomaksen evankeliumi

Gnostilaisten ajatuksia sisältäviä antiikin ajan kirjoituksia löydettiin Egyptistä Nag Hammadista vuonna 1945.

© Manuscritos en el tiempo & Shutterstock

Ensimmäisiä kirkon kerettiläiseksi leimaamia olivat gnostilaiset, joiden aatteet levisivät Jeesuksen kuoleman ja 300-luvun välissä.

Gnostilaisten itsensä mukaan heillä oli hallussaan Jeesuksen ajoilta asti periytyvää salaista tietoa.

Gnostilaiset uskoivat, että pelastava tieto vapauttaisi ruumiin ja sielun maallisen elämän kahleista.

Kirkko syytti gnostilaisia orgioiden järjestämisestä ja jumalanpilkasta. Strategia tehosi. Gnostilaisuus hävisi käytännössä 300-luvun jälkeen.

2. AHNEUS

Ahneet aateliset lähtivät ristiretkille

Kataarit, Carcassonne, kerettiläiset

Carcassonne Etelä-Ranskassa toimi kataarien tukikohtana, kunnes heidät ajettiin sieltä pois vuonna 1209.

© Shutterstock

1100-luvun Etelä-Ranskassa eläneet kataarit olivat kristitty lahko, jonka mukaan maailma oli paha ja pelastus saavutettiin vain kuolettamalla itsestä kaikki maallinen.

Koska kataarit eivät suostuneet alistumaan kirkon komentoon, paavi Innocentius III määräsi aloitettavaksi ristiretken lahkoa vastaan.

Ristiretkelle lähtijöitä riitti, koska paavi lupasi bullassaan osanottajille osan kerettiläisten maista – etenkin pohjoisranskalainen aateli tarttui tarjoukseen.

Vuosien 1209–1229 ristiretki vaati tuhansia uhreja.

3. SUKUPUOLIMORAALI

Alastomuus tuomittiin

Adamiitit, Amsterdam, kerettiläiset

Viranomaiset tukahduttivat adamiittien mielenosoituksen Amsterdamissa kovin ottein.

© Wellcome Collection

Keskiajan kirkko oli tekopyhä ydintään myöten: paaveilla oli rakastajattaria, vaikka kansalta kiellettiin seksi avioliiton ulkopuolella.

Muun muassa Amsterdamissa adamiitit riisuivat protestiksi vaatteensa ja saarnasivat vapaasta rakkaudesta.

Vaikka kirkko tuomitsi liikkeen, liike ei lannistunut.

”He sanoivat, että vaatteita oli alettu käyttää ensimmäisten ihmisten syntien vuoksi mutta että he itse olivat viattomuuden tilassa”, kronikoitsija Laurentius Březoválainen kirjoitti 1400-luvulla.

4. PAPPIEN ARVOSTELU

Papit pelkäsivät kansan kapinaa

Lollardit, kerettiläiset, Englannin reformaatio

Lollardit vaikuttivat ennen vuotta 1400 hyvin rajatulla alueella (vihreä). Seuraavalla vuosisadalla oppi levisi laajemmalle (punainen).

© G.M. Trevelyan, England in the Age of Wycliffe

Oxfordissa toiminut englantilainen teologi John Wycliffe tutki 1300-luvulla Raamattua ja totesi katolisen kirkon opin ja lukuisat rituaalit turhanpäiväisiksi.

Pappeihin ei hänen mukaansa saanut luottaa sokeasti, vaan kansan oli muodostettava oma mielipiteensä. Wycliffe sai paljon kannattajia, joita alettiin kutsua lollardeiksi.

Kirkko pelkäsi kansanliikettä ja tuomitsi Wycliffen kerettiläiseksi. Wycliffe joutui eroamaan virastaan, ja monia hänen kannattajistaan poltettiin myöhemmin roviolla.

5. VALLANHIMO

Vainot pönkittivät kruunun valtaa

Espanjan inkvisitio, kerettiläiset, kidutus

Espanjan inkvisitio tappoi ja kidutti tuhansia ihmisiä.

© Wellcome Collection

Muslimit valtasivat Iberian niemimaan vuonna 711. Kristityt olivat lähes valloittaneet sen takaisin, kun Kastilian kuningatar Isabella ja Aragonian kuningas Ferdinand yhdistivät vuonna 1469 isot osat niemimaata avioitumalla keskenään.

Lujittaakseen valtaansa pari sai vuonna 1478 paavi Sixtus IV:n asettamaan katolisen tuomioistuimen eli inkvisition.

Espanjan inkvisition piti vainota kerettiläisiä ja paljastaa kristittyjä teeskentelevät juutalaiset ja muslimit.

Epäilyttävää oli jo ulkomaalaisten kirjojen lukeminen tai ahkera peseytyminen.