Uusi tutkimus: Onko 800 vuotta vanha uskomus totta?

800 vuotta vanha tarina kertoo, että enkeli pelasti italialaisen luostarin munkit nälkäkuolemalta. Uuden tutkimuksen mukaan tarina on osin tosi.

Franciscus Assisilainen perusti fransiskaanijärjestön.

© Shutterstock

Eräänä talviyönä vuonna 1224 enkeli jätti säkillisen leipää Etelä-Italiassa Montellan kaupungin lähellä sijaitsevan munkkiluostarin portaille.

Leipä tuli tarpeeseen, sillä vuoristoinen seutu oli lumen peitossa ja luostarin munkit näkivät nälkää.

Munkeille oli itsestään selvää, kuka enkelin oli lähettänyt tuomaan leipää:

sääntökunnan perustaja, Franciscus Assisilainen.

Hän oleskeli tuolloin Ranskassa, mutta hänen ajatuksensa olivat munkkiveljien luona luostarissa.

Säkkikangas säästettiin

Tällainen on tarina merkillisestä yöstä vuonna 1224.

Luostari on säilyttänyt leipäsäkin jäännöksiä 800 vuotta, ja katolinen kirkko on hyväksynyt ne pyhäinjäännöksiksi.

Nyt tutkijat Tanskasta, Italiasta ja Alankomaista ovat tutkineet vanhaa säkkikangasta.

Tutkimuksen tulos oli selvä:

Ainakin osa tarinasta on varmasti totta. Säkki on nimittäin peräisin ajalta 1220–1295, ja se on varmasti sisältänyt leipää.

”Teimme pienelle säkinpalaselle muun muassa radiohiiliajoituksen”, kertoi kemian tutkija Kaare Lund Rasmussen Etelä-Tanskan yliopistosta Historianet.fi:lle

Tutkimuksia johtanut Rasmussen kertoo, että luostarin munkit toimittivat itse kangastilkun analysoitavaksi.

Säkinpalanen osoittautui noin 800 vuotta vanhaksi.

© Isä Agnello Stoia

Kankaasta löytyi jälkiä leivästä

”Tutkimukset olisivat saattaneet kumota myytin täysin, mutta niin ei käynyt,” Rasmussen toteaa ja lisää, että säkki on sisältänyt leipää.

Tutkimuksissa löytyi muun muassa jälkiä ergosterolista, orgaanisesta molekyylistä, jota esiintyy muun muassa eräissä sienissä ja jota voi löytyä leipomatuotteista.

Rasmussen kuitenkin painottaa, ettei voida varmuudella sanoa leivänjäännösten olevan peräisin juuri tietyltä talvi-illalta vuonna 1224.

Säkkikangasta käytettiin nimittäin ensimmäiset 300 vuotta alttarivaatteena, kunnes se vuonna 1732 muurattiin lippaassa seinään.

Tiedusteltaessa, uskooko Rasmussen itse kankaaseen liittyvään tarinaan, hän vastaa:

”Olen kemian tutkija enkä perusta mitään uskon varaan. Etsin todisteita tieteellisillä mittauksilla.”