Vuonna 1177 kristityt voittivat Montgisardissa paljon suuremman muslimiarmeijan, mutta kymmenen vuotta myöhemmin sulttaani Saladin löi heidät Hattinissa ja teloitutti vangiksi joutuneet temppeliritarit.
Hattinin tappio ja temppeliritarien joukkoteloitus merkitsivät ristiretkivaltioiden lopun alkua.
Miksi?
Temppeliritareista tuli 200-vuotisen historiansa aikana tärkeä valtatekijä paitsi ristiretkivaltioissa myös Euroopassa.
Ritarikunnan luoma ”matkasekkijärjestelmä”, jonka ansiosta pyhiinvaeltajien ei tarvinnut kuljettaa suuria rahasummia vaarallisen matkan aikana, tuotti sille runsaasti irtainta pääomaa, jota se lainasi avokätisesti kuninkaille ja muille Euroopan valtaapitäville.
Temppeliritareilla oli paavin lupa liikkua vapaasti Euroopassa, mikä hermostutti monia hallitsijoita etenkin sen jälkeen, kun ristiretkivaltiot romahtivat 1200-luvun lopulla ja ristiritarit alkoivat palailla kotiin.
Johanniittaritarit asettuivat Rodokseen, ja saksalainen ritarikunta loi itselleen oman valtion Baltiaan. Myös temppeliritarit harkitsivat oman valtion perustamista Eurooppaan.
Mitä sitten tapahtui?
Ranskan Filip IV:n valtavia velkoja temppeliritareille pidetään yleisesti yhtenä syynä ritarikunnan tuhoon.
1306: Paavi Klemens V kutsui temppeliritarien suurmestarin Jacques de Molayn puheilleen keskustelemaan temppeliritarien yhdistymisestä johanniittaritarien kanssa sekä vastaamaan temppeliritareita vastaan esitettyihin syytöksiin.
1307: Jacques de Molay ja 60 muuta temppeliritaria vangittiin 13. lokakuuta Filip IV:n käskystä. Heitä syytettiin harhaoppisuudesta, homoseksuaalisuudesta ja monista muista rikoksista. Moni ritari tunnusti syyllisyytensä kidutettuna, mutta useimmat peruivat myöhemmin tunnustuksensa.
1312: Paavi Klemens V lakkautti temppeliritarien veljeskunnan, ja sen mittava omaisuus siirrettiin johanniittaritarien haltuun.
1314: Temppeliritarien johtajat Jacques De Molay ja Geoffroi de Charnay poltettiin pitkän vankeuden päätteeksi roviolla Pariisissa.