Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Taistelu Temppelivuoresta

Jerusalemin vanhassa osassa sijaitseva pieni kukkula on vain puolen neliökilometrin suuruinen, mutta sen merkitys on valtava. Juutalaiset, muslimit ja kristityt ovat taistelleet Temppelivuoren herruudesta vuosisatojen ajan, sillä paikka on pyhä kaikissa uskonnoissa.

Shutterstock
© Ritzau/Scanpix

PÄIVITYS: Kaaos Temppelivuorella johti pommisateeseen

Palestiinalaiset mielenosoittajat ja Israelin poliisi ottivat yhteen Jerusalemin vanhassa kaupungissa Temppelivuoren ympäristössä viikonloppuna 7.–9. toukokuuta 2021.

Satoja ihmisiä loukkaantui, ja poliisi käytti kyynelkaasua, tainnutuskranaatteja ja kumiluoteja islamin kolmanneksi pyhimmän paikan, Kalliomoskeijan ympärillä.

Levottomuudet ovat kyteneet kaupungissa viikkoja ja alkoivat palestiinalaisten protesteista sitä vastaan, että Israel aikoo ottaa haltuunsa palestiinalaisten asuinalueen Itä-Jerusalemista asuttaakseen sinne israelilaisia.

Viikonlopun jälkeen konflikti kiihtyi, ja Gazan palestiinalaisalueilta ammuttiin raketteja kohti Jerusalemia ja Israel lähetti hävittäjiä pommittamaan Gazaa.

Taistelu Jerusalemista – ja etenkin niin kristityille, muslimeille kuin juutalaisillekin pyhästä Temppelivuoresta – juontuu tuhansia vuosia taaksepäin.

Lue konfliktin taustoista alla olevasta artikkelista.

llmassa sinkoili kiviä, rojua ja jopa ulosteita israelilaisten turvallisuusjoukkojen saattaessa oppositiojohtaja Ariel Sharonia alas Temppelivuorelta Jerusalemissa torstaina 28. syyskuuta vuonna 2000.

Juutalainen Sharon oli juuri julistanut:

”Temppelivuori on meidän käsissämme, ja se pysyy meidän käsissämme. Temppelivuori on juutalaisuuden pyhin paikka, ja jokaisella juutalaisella on oikeus käydä Temppelivuorella.”

Lausunto herätti kuohuntaa paikalla olleiden muslimien keskuudessa, ja sotilaat ampuivat kyynelkaasua ja kumiluoteja saadakseen kiihtyneen palestiinalaisen ihmisjoukon hajaantumaan.

Seuraavana päivänä ryhmä palestiinalaisia nuoria heitteli kiviä Itkumuurilla rukoilevia juutalaisia kohti. Israelin turvallisuusjoukot avasivat tulen ja tappoivat neljä nuorta miestä.

Palestiinalaisten ja israelilaisten yhteenotot laajenivat niin, että alettiin puhua uudesta palestiinalaisten kansannoususta, toisesta intifadasta.

Viiden vuoden ajan Israel lähetti palestiinalaisia vastaan panssarivaunuja ja helikoptereita palestiinalaisten turvautuessa kiviin ja itsemurhapommeihin.

Väkivaltaiset yhteenotot eivät kuitenkaan olleet mitään uutta Temppelivuorella, sillä keskellä Jerusalemia kohoava kukkula on todennäköisesti historian kiistellyin alue.

Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin edustajat ovat yli kaksi tuhatta vuotta taistelleet tuon kukkulan laen hallinnasta.

Jerusalemista

tuli tärkeä paikka, kun kuningas Daavid teki siitä pääkaupunkinsa vuoden 1000 eaa. tienoilla. Muuri ympäröi vanhaa keskustaa.

Herodeksen temppelin

eli toisen temppelin rakennuttamisen aloitti kuningas Herodes vuoden 20 eaa. tienoilla, mutta se valmistui vasta noin 80 vuoden kuluttua.

Temppelivuori

oli varhaisen juutalaisuuden mukaan Jumalan hengen ilmenemispaikka, ja siksi aluetta pidettiin pyhänä.

Kuningas Daavid

on juutalaisten perimätiedon mukaan haudattu tänne, mutta useimmat arkeologit ja historioitsijat epäilevät väitettä. Monet juutalaiset pitävät kuitenkin paikkaa pyhänä.

Daavid valitsi Temppelivuoren paikan

Jerusalemin itäosissa tehdyt keramiikkalöydöt osoittavat, että alueella on ollut asutusta jo neljätuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

1800-luvulla eaa. Jerusalemissa asuivat kanaanilaiset.

Kaupunginmuuri suojeli heitä 800 vuotta, kunnes Raamatun mukaan israelilaisten kuningas Daavid valtasi Jerusalemin ja teki siitä pääkaupunkinsa ja yhdisti Israelin 12 heimoa.

Historioitsijat eivät ole löytäneet todisteita siitä, oliko kuningas Daavid todellinen historiallinen henkilö.

Raamatun mukaan hän kuitenkin halusi osoittaa kiitollisuuttaan Jumalalle, joka oli luvannut hänen kuningaskuntansa kestävän ikuisesti, ja valtauksen jälkeen hän päätti perustaa pyhätön Jerusalemin pohjoispuolella olevalle kukkulalle.

Daavidin edeltäjä Saul oli ollut israelilaisten ensimmäinen kuningas, ja ennen Saulin aikaa israelilaiset olivat eläneet löyhää heimoelämää vailla varsinaista johtajaa.

Nyt Daavid halusi rakentaa temppelin yhteisen Jumalan palvomista varten yhdistääkseen heimot.

Hän halusi myös osoittaa tiivistä yhteyttä Jumalaan vahvistaakseen valtaansa.

Temppelin rakensi kuitenkin vasta Daavidin poika ja seuraaja Salomo.

Tästä niin sanotusta ensimmäisestä temppelistä ei ole enää mitään jäljellä, mutta Vanhan testamentin mukaan se oli yksinkertainen ja tehty kivestä ja puusta.

Salomo toi temppeliin liitonarkin eli suuren arkun, jossa säilytettiin Raamatun mukaan Jumalan Moosekselle antamia kymmentä käskyä.

Jos juutalaiset pitäisivät tarkasti nämä käskyt, Jumala siunaisi heitä ikuisesti.

Kun babylonialaisten kuningas Nebukadressar II vuonna 587 eaa. valtasi Jerusalemin ja tuhosi temppelin, monet pitivät sitä Jumalan rangaistuksena käskyjen rikkomisesta.

Rakentaminen oli suosion kalastelua

Nebukadressar lähetti juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin nykyiseen Irakiin, ja he saivat palata kotiin vasta vuonna 539 eaa.

Palattuaan he alkoivat pian rakentaa uutta temppeliä, joka valmistui vuonna 515 eaa.

Seuraavien vuosisatojen ajan valta Jerusalemissa vaihteli alueelliselta mahtitekijältä toiselle, kunnes roomalainen sotapäällikkö Pompeius valloitti kaupungin vuonna 63 eaa.

Silloin Temppelivuoresta tuli pelinappula Rooman ja juutalaisten välisessä valtataistelussa.

Vuoden 20 eaa. tienoilla roomalaisten Juudean kuninkaaksi asettama Herodes päätti voittaa alamaistensa suosion sekä tehdä vaikutuksen roomalaisiin laajentamalla Jerusalemissa ollutta temppeliä.

Urakka olikin melkoinen. Saadakseen tilaa valtavalle uudelle temppelille Herodes myös tasoitti ja laajensi Temppelivuoren lakea.

Sinne tuotiin tonneittain maata ja kiviä, josta rakennettiin uusi, paljon entistä isompi temppelialue.

Jotta maa saatiin pysymään kasassa, kukkula ympäröitiin muurilla, joka tänäkin päivänä antaa alueelle sen muodon.

Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla juutalaiset kävivät yhä tyytymättömämmiksi roomalaisiin hallitsijoihin, ja lopulta he nousivat kapinaan.

Roomalaiset vastasivat tuhoamalla kaupungin ja rikkomalla temppelin.

Muslimit valtasivat pyhät paikat

Rooman valtakunnan hajoamisesta noussut itäinen osa, kristitty Bysantti, halusi säilyttää rauniot sellaisenaan muistutuksena juutalaisten kukistumisesta.

Rakentaminen alkoi Temppelivuorella uudestaan vasta, kun muslimiarmeija valloitti Jerusalemin vuonna 637.

Muslimit antoivat paikalle nimeksi Haram al-Sharif (”pyhä turvapaikka”), ja se on heille uskonnollisesti erittäin tärkeä, sillä islamin perustaja, profeetta Muhammad, oli islamilaisen perimätiedon mukaan lähtenyt öiselle taivasmatkalle Jumalan valtakuntaan Temppelivuorelta.

Siksi muslimit rakensivat paikalle oman pyhäkkönsä, joka sai nimen Kalliomoskeija.

Vuonna 705 Temppelivuoren lounaiskulmaan rakennettiin toinenkin muslimien pyhäkkö, al-Aqsan moskeija.

Kalliomoskeija

Al-Aqsan moskeija

Ristiritarit olivat Daavidin jalanjäljillä

Monien kristittyjen mielestä muslimit olivat ottaneet vääryydellä haltuunsa Temppelivuoren, jolla Jeesus oli saarnannut.

Paavi Urbanus II ja katolinen kirkko hyödynsivät näitä tuntemuksia, ja vuonna 1095 paavi kehotti eurooppalaisia tarttumaan miekkaan Jumalan puolesta ja vapauttamaan Jerusalemin vääräuskoisista muslimeista.

Ensimmäiset ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin 15. heinäkuuta 1099.

Ristiritarit murhasivat kaupunkilaisia ja ryöstelivät Temppelivuoren pyhäkköjä.

He muuttivat Kalliomoskeijan kirkoksi, ja Al-Aqsan moskeija sai uudeksi nimekseen Templum Salomonis eli Salomon temppeli.

Ristiritarit tekivät kaikkensa hävittääkseen kaupungista jäljet muslimien ja bysanttilaisten hallinnasta, sillä he pitivät itseään Daavidin suorina seuraajina ja Jerusalemia oikeutettuna perintönään.

Israel valtasi Temppelivuoren sodassa

Kristittyjen ilo jäi lyhytaikaiseksi, sillä 2. lokakuuta 1187 muslimisotapäällikkö Saladinin joukot valtasivat Jerusalemin uudestaan.

Saladin poisti ristiritarien Kalliomoskeijaan pystyttämän ristin ja korvasi sen kullatulla puolikuulla.

Temppelivuori pysyi muslimien käsissä Saladinilta aina 20. vuosisadalle asti lukuun ottamatta vuosia 1229–1239, jolloin ristiritarit hallitsivat Jerusalemia lyhyen aikaa.

Ensimmäisen maailmansodan päättyessä vuonna 1918 maailma näytti yhtäkkiä kovin erilaiselta.

Jerusalemia ja Temppelivuorta vuodesta 1517 hallinnut islamilainen Ottomaanien valtakunta hajosi, ja sen rippeet jäivät sodan voittajien hallintaan.

Britannia sai niin kutsutun Palestiinan mandaattialueen, johon kuului muun muassa Jerusalem.

Tilanne kaupungissa kiristyi nopeasti, sillä Euroopassa kasvavan vainon vuoksi monet juutalaiset muuttivat vanhoille juutalaisalueille.

Paikalliset palestiinalaiset vastustivat voimakkaasti maahanmuuttoa, ja juutalaiset ja palestiinalaiset ottivat usein yhteen Temppelivuorella.

Ottomaanien valtakunnan aikainen laki kielsi juutalaisia pystyttämästä mitään rakennelmia Itkumuurille, joka on viimeinen jäljellä oleva osa Herodeksen temppelistä.

Kun joukko juutalaisia syyskuussa 1928 avoimesti rikkoi vanhaa lakia pystyttämällä rukoilevia naisia ja miehiä toisistaan erottavia seinäkkeitä, brittijoukkojen oli pakko puuttua peliin.

Tilanne johti käsikähmään brittien ja juutalaisten välillä, ja seuraavana vuonna konflikti johti mellakoihin, jotka vaativat 133 juutalaisen hengen.

Toisen maailmansodan jälkeen YK suunnitteli jakavansa mandaattialueen palestiinalaisten ja juutalaisten välillä, mutta juutalaiset julistivat yksipuolisesti Israelin itsenäiseksi juutalaiseksi valtioksi 14. toukokuuta 1948.

Itä-Jerusalem ja Temppelivuori jäivät tuolloin yhä muslimien käsiin, mutta Israel valloitti alueen kuuden päivän sodassa kesäkuussa 1967.

Pyhän haudan kirkko ­

Kristittyjen perimätiedon mukaan kirkko on rakennettu paikalle, johon Jeesus haudattiin.

Via Dolorosa

”Kärsimysten tie” on matka, jonka Jeesus kulki ristiä kantaen. Tutkijat eivät ole yksimielisiä reitistä, mutta sen on sanottu alkaneen Antonia-linnakkeelta Temppelivuoren pohjoispuolelta.

Getsemane

Puutarha, jossa Jeesus yöpyi opetuslastensa kanssa ristiinnaulitsemista edeltävänä yönä.

Öljymäki

Kristinuskon mukaan Jeesus nousi taivaaseen mäen laelta.

Taistelu jatkuu yhä

Temppelivuori sijaitsee nykyisin Israelin mielestä sen maaperällä, mutta sitä hallinnoi aina Saladinin ajalta peräisin olevan vanhan sopimuksen mukaan muslimisäätiö, waqf.

Säätiö on kieltänyt arkeologiset kaivaukset Temppelivuorella lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa 1930-luvulla.

1990-luvulla se salli rakennustyöläisten poistaa maata moskeijan restaurointitöissä, ja poistomaa on sentään voitu tutkia.

Israelilaisarkeologien mukaan kaivausten kieltäminen johtuu siitä, että palestiinalaiset haluavat kiistää juutalaisen temppelin olemassaolon kukkulalla.

Kaivausoikeuksia koskeva kiista on kuitenkin pientä verrattuna alueen väkivaltaisiin konflikteihin.

Ariel Sharonin Temppelivuorelle helmikuussa 2000 tekemän vierailun jälkeen molemmin puolin kuoli noin kaksituhatta ihmistä, kunnes toinen intifada päättyi vuonna 2005.

Levottomuudet eivät kuitenkaan ole täysin lakanneet, ja joka vuosi kukkulan takia kuolee yhä satoja ihmisiä.

Juutalaiset

Raamatun mukaan Mooses johti israelilaiset pois Egyptistä, missä nämä olivat olleet faraon orjina.

Matkalla Jumala antoi Moosekselle 10 käskyä sisältäneet laintaulut ja lupasi, että mikäli israelilaiset pitäisivät käskyt, Jumala pitäisi heistä huolta.

Vuoden 1000 eaa. tienoilla israelilaisten kuningas Daavid valtasi Jerusalemin ja teki siitä pääkaupunkinsa.

Profeetta kertoi Jumalan antavan valtakunnan ikuisiksi ajoiksi Daavidille ja tämän jälkeläisille, ja kiitollisena Daavid päätti rakentaa kaupunkiin temppelin Jumalan kunniaksi.

10 käskyä yhdistivät israelilaiset

Noin 1400–1200 eaa.

Arkeologisten löytöjen perusteella tiedetään, että monet varhaiset israelilaiset palvoivat useita jumalia.

Israelilaiset luopuivat monijumaluudesta vuosien 1400–1200 eaa. tienoilla.

Toisen Mooseksen kirjan mukaan se tapahtui, kun Mooses sai Jumalalta kymmenen käskyä Siinainvuorella ja niissä sanottiin, että israelilaisilla sai olla vain yksi jumala.

Muut käskyt ovat yksinkertaisia perusohjeita toimivan yhteiskunnan rakentamiseksi.

Temppelissä säilytettiin liitonarkkia

Noin 950 eaa.

Ensimmäisen temppelin rakennustöistä vastasi kuningas Daavidin poika ja seuraaja Salomo. Raamatun mukaan Salomon temppeli oli kapea, pitkänomainen rakennus.

Sisäänkäynti oli itäpuolella kohti nousevaa aurinkoa, ja seinät oli rakennettu suurista kivenlohkareista ja puisista palkeista.

Liitonarkin kerrottiin olevan akasiapuisessa arkussa temppelin sisimmässä.

© Balage Balogh, Archeology Illustrated

Puupalkkien ansiosta seinät joustivat hieman ja kestivät siten paremmin alueella melko yleisiä maanjäristyksiä.

Perimätiedon mukaan temppelissä säilytettiin liitonarkkia, joka sisälsi Mooseksen Jumalalta saamat, kivitauluihin hakatut kymmenen käskyä.

Juutalaisia pakkosiirrettiin Babyloniin

587 eaa.

Babylonian kuningas Nebukadressar II valloitti Jerusalemin vuonna 587 eaa. ja tuhosi ensimmäisen temppelin.

Hän lähetti juutalaiset vankeuteen Babylonian pääkaupunkiin Babyloniin nykyiseen Irakiin.

Liitonarkki katosi, kun Salomon temppeli tuhottiin. Ehkä valloittajat veivät sen saaliina mukaansa Babyloniin.

© Bridgeman Images

Vankeus päättyi vuonna 538 eaa., kun Persian kuningas Kyyros II valloitti Babylonian.

Juutalaiset pitivät kärsimyksiä Jumalan rangaistuksena tottelemattomuudesta, ja siksi he rakensivat uuden temppelin, jossa he voisivat palvoa Jumalaa oikein.

Herodes laajensi toista temppeliä

Noin 20 eaa.

Juutalaisten kuningas Herodes, joka hallitsi Juudeaa 33 vuotta vuodesta 37 eaa. kuolemaansa asti, käynnisti suuria rakennustöitä varmistaakseen maineensa ja suosionsa.

Herodes oli Rooman asettama Juudean kuningas vuosina 37–4 eaa.

Hän pyrki mielistelemään roomalaisia, ja esimerkiksi vuonna 27 eaa. hän muutti Samarian kaupungin nimeksi Sebaste, joka on kreikankielinen viittaus keisari Augustukseen.

Saadakseen myös juutalaisten arvostuksen Herodes käynnisti suuria rakennushankkeita.

Masadan linnoituksen, Caesarea Maritiman satamarakennelman ja Herodionin palatsin lisäksi hän aloitti Jerusalemin temppelin kunnostus- ja laajennustyöt vuonna 20 eaa.

Tehtävää varten kutsuttiin arkkitehteja Roomasta, Kreikasta ja Egyptistä asti.

Työ valmistui ilmeisesti vasta 60-luvulla jaa., mutta roomalaiset valtasivat ja tuhosivat temppelin jo juutalaiskapinan aikaan vuosina 66–70 jaa.

Ovi

Temppeliin kuljettiin roomalais-juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan 15 metriä korkeasta ja 7,5 metriä leveästä ovesta. Vain juutalaiset saivat astua temppeliin.

Pyhä

Täällä oli menorah, eli temppelin suuri seitsenhaarainen kynttilänjalka, sekä pyhiä näkyleipiä, joita vain papit saivat syödä.

Kaikkein pyhin

Vain ylipappi sai mennä tähän huoneeseen, ja hänkin vain kerran vuodessa juutalaisten suurena sovituspäivänä (jom kippur).

Ovet

Temppelin sisäpihoille johti kymmenen ovea.

Pappien piha

Tänne pääsivät vain papit. Pihalla oli alttari, jossa poltettiin uhrisavua, sekä marmoripöytiä, joilla teurastettiin uhrieläimiä.

Muurit

Temppelikokonaisuuden muurit oli tehty läheisen kivilouhoksen kalkkikivestä. Painavimmat kivet painoivat yli sata tonnia.

Miesten esipiha

Tänne pääsivät vain juutalaiset miehet.

Naisten esipiha

Tänne pääsivät niin juutalaiset miehet kuin naisetkin.

Spitaalisten alue

Osa naisten esipihasta oli varattu spitaalisille.

Nasiirien alue

Täällä nasiirit eli temppelipalvelusta suorittavat israelilaiset miehet valmistivat uhriateriat.

Ulkopiha

Temppelin ulkopuolella oli suuri markkinatori, jolla saattoi esimerkiksi ostaa ruokaa tai uhrattavia eläimiä tai vaihtaa rahaa.

Muslimit

Koraanissa mainitaan monia henkilöitä ja tapahtumia, jotka ovat mukana myös Raamatussa; muslimit pitävät esimerkiksi sekä Jeesusta että Moosesta tärkeinä profeettoina.

Myös Jerusalemin kaupungilla on tärkeä rooli islamissa, ja alkuaikoina Muhammad kannattajineen rukoilikin kohti Jerusalemia.

Rukousten suunnaksi vaihtui Mekka vasta Muhammadin paettua kannattajineen Mekasta Medinaan.

Varsinkin Temppelivuori on muslimeille pyhä, koska Muhammadin kerrotaan käyneen siellä.

Muhammad nousi taivaaseen Temppelivuorelta

621 jaa.

Jerusalemista tuli muslimeille merkittävä paikka, kun profeetta Muhammad kertomusten mukaan kävi siellä arkkienkeli Gabrielin kanssa.

Islamilaisen perimätiedon mukaan Muhammad ja arkkienkeli Gabriel nousivat vuonna 621 Temppelivuorelle.

Jerusalem oli kuitenkin tuolloin persialaisten käsissä, joten tutkijat ovat tulkinneet kertomuksen ennemmin hengelliseksi matkaksi kuin todelliseksi fyysiseksi tapahtumaksi.

Temppelivuorelta Muhammad nousi taivaaseen Buraqin, aasinkaltaisen siivekkään taruolennon selässä.

Hän kulki seitsemän taivaan läpi ja tapasi matkallaan muun muassa Raamatustakin tutut hahmot Jeesuksen, Nooan, Elian ja Abrahamin. Päästyään Jumalan luo Muhammad sai kuulla, että muslimien tulisi rukoilla
50 kertaa päivässä.

Muhammad ratsasti Buraq-nimisellä taruolennolla, joka kuvataan usein ihmiskasvoisena.

© Imageselect

Muhammad suostui siihen, mutta paluumatkalla hän tapasi Mooseksen, joka kehotti häntä kääntymään takaisin ja neuvottelemaan pienemmästä päivittäisestä rukousmäärästä.

Muhammad tekikin niin, ja Jumala tyytyi lopulta viiteen rukoukseen päivässä.

Niin Muhammad lupasi kannattajilleen: ”Jokaiselle teistä, joka uskollisesti ja antaumuksella suorittaa nämä viisi rukousta, ne vastaavat viittäkymmentä.”

Muslimit käyttävät retkestä nimityksiä Isra (yömatka) ja Miraj (taivasmatka).

Siihen viitataan vain lyhyesti Koraanissa, mutta se esiintyy niin kutsutuissa hadith-kokoelmissa, jotka ovat kirjallista perimätietoa Muhammadin sanoista ja teoista.

Seuraajat valtasivat Jerusalemin

637 jaa.

Muslimit valtasivat Muhammadin johdolla salamannopeasti Lähi-itää, ja valloitukset jatkuivat profeetan kuoleman jälkeenkin.

Kun Omar vuonna 634 nousi kalifiksi, muslimit hallitsivat sekä nykyistä Irakia että osia Bysantin valtakunnasta.

Marraskuussa 636 Omar kokosi joukkonsa Jerusalemin edustalle ja piiritti kaupunkia viisi kuukautta.

Piiritys ja seuraavan vuoden huhtikuussa tapahtunut antautuminen sujuivat melko verettömästi, sillä aseellisten hyökkäysten sijaan muslimit yrittivät näännyttää Jerusalemin asukkaat.

Qubbat al-silsila, ”Ketjukupoli”

Rakennelman suojiin kerättiin arvotavarat, joilla maksettiin Kalliomoskeijan rakentaminen.

Kalliomoskeija on islamin kolmanneksi pyhin paikka

691 jaa.

Kalifi Abd al-Malik rakensi moskeijan vuosina 688–691 paikalle, josta Muhammadin sanottiin nousseen taivasmatkalleen.

Sen vuoksi rakennus on islamin kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan kaupunkien jälkeen.

Al-Aqsan moskeija rakennettiin bysanttilaisten kaatopaikalle

705 jaa.

Arabien umaijadien dynastian aikana Temppelivuorella ollut rukoushuone laajennettiin suureksi moskeijaksi.

Se vaati paljon raivaustöitä, sillä kristityt bysanttilaiset, jotka aiemmin hallitsivat kaupunkia, olivat käyttäneet aluetta kaatopaikkana.

Saladin halusi vallata Jerusalemin takaisin

1174

Vuonna 1174 eli 75 vuotta sen jälkeen, kun kristityt olivat vallanneet Jerusalemin, kurdilaisesta sotapäälliköstä Saladinista tuli Egyptin sulttaani.

Hän aikoi vallata Jerusalemin pyhän kaupungin takaisin muslimeille, ja sitä varten hän yhdisti muslimikansat käskyläisikseen niin diplomatian kuin sotilaallisen voimankin avulla.

Saladin jakoi omaisuuttaan alamaisilleen ennen kuolemaansa Damaskoksessa vuonna 1193.

© Shutterstock

Sulttaani oli valloitetuille tiukka mutta hurskas ja oikeudenmukainen hallitsija, ja siksi muslimit seurasivat Saladinia taisteluun.

Hattinin taistelun jälkeen Saladin teloitti yli kaksisataa temppeliritaria ja johanniittaa.

© Bridgeman Images
  1. heinäkuuta 1187 sulttaanin armeija voitti ristiritarit Hattinin taistelussa, ja saman vuoden lokakuussa Jerusalem antautui Saladinille.

Ristiritarit saivat lähteä kaupungista lunnaita vastaan.

Kristityt

Jeesus kävi Raamatun mukaan lapsesta saakka Jerusalemin juutalaisessa temppelissä, jossa hän 12-vuotiaana kertoi vanhemmilleen olevansa Jumalan poika.

Hän myös saarnasi usein Temppelivuorella.

Jeesuksen uskotaan laskeutuvan tuomiopäivänä taivaasta ja palaavan jälleen temppelialueelle.

Jeesuksen kuolema teki Jerusalemista kristityillekin tärkeän

Noin 30 jaa.

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen Jerusalemista tuli kristittyjen pyhin kaupunki. Muslimijoukot valloittivat kaupungin kristityiltä vuonna 638.

Evankeliumien mukaan Jeesus tuomittiin noin vuonna 30 jaa. ristiinnaulittavaksi Jerusalemissa.

Teloitus tapahtui Golgatan kukkulalla, ja Jeesus haudattiin sen läheisyyteen. Ristiinnaulitseminen teki kaupungista Jeesuksen seuraajille pyhän.

Jeesuksen piti Raamatun mukaan itse kantaa ristinsä teloituspaikalle Golgatan kukkulalle.

© Getty Images

Rooman keisarin Konstantinus Suuren äiti Helena vieraili Jerusalemissa 320-luvulla.

Hän oli poikansa tapaan kristitty, ja hän pyysi poikaansa pystyttämään kirkon paikalle, jossa Jeesus oli ristiinnaulittu ja haudattu.

Niin rakennettiin niin kutsuttu Pyhän haudan kirkko, joka vuosisatojen tuhoista huolimatta on yhä olemassa.

Kirkko sijaitsee Jerusalemin alkuperäisessä kaupunginosassa, mikä on ihmetyttänyt tutkijoita, sillä roomalaiset eivät suorittaneet teloituksia kaupunginmuurin sisäpuolella.

Vuonna 2012 joukko saksalaisia arkeologeja sanoi löytäneensä todisteet siitä, että kaupunginmuuri kulki Jeesuksen aikaan toisaalla ja että Golgata siis sijaitsi silloisen Jerusalemin ulkopuolella.

Vuonna 638 muslimiarmeija valtasi kaupungin.

Kristityt saivat jäädä kaupunkiin asumaan, mutta heidän oli kumarrettava muslimien moskeijoiden ja imaamien edessä, he eivät saaneet tehdä lähetystyötä ja pyhiinvaeltajien määrää rajoitettiin voimakkaasti.

Vastaisku tuli vasta vuonna 1095, kun paavi Urbanus II lähetti Euroopasta sotureita ristin nimissä Jerusalemiin.

Lopulta ensimmäinen ristiretki valtasi kaupungin muslimeilta vuonna 1099.

Kristityt ottivat moskeijat käyttöön

1099 jaa.

88 vuotta ensimmäisen ristiretken jälkeen kristityt menettivät Jerusalemin uudestaan muslimeille.

© Bridgeman Images

Pyhän kaupungin menetys sai kristityt jälleen liikkeelle

  • 2. ristiretki (1147–1150)

    Muslimit valloittivat Edessan kreivikunnan vuonna 1144, ja eurooppalaisten yritys vallata alue takaisin epäonnistui. Voitto sai muslimit uskomaan, että he voisivat voittaa myös Jerusalemin.

  • 3. ristiretki (1189–1192)

    Saladinin vallattua Jerusalemin uudestaan vuonna 1187 paavi lähetti uuden ristiretken matkaan.

    Englannin Rikhard Leijonamielen ja Saladinin taisto päättyi kompromissiin: muslimit pitivät kaupungin, mutta kristityt pyhiinvaeltajat saivat luvan käydä pyhillä paikoilla.

  • 4. ristiretki (1202–1204)

    Vain 10 vuotta Saladinin kanssa tehdyn rauhan jälkeen alkoi uusi ristiretki.

    Venetsian piti järjestää joukoille laivamatka, mutta ristiretkeläiset eivät pystyneet maksamaan kuljetuksesta.

    He ryöstivät mm. kristityn Konstantinopolin, minkä vuoksi paavi keskeytti ristiretken.

  • 5. ristiretki (1213–1221)

    Kristityt valloittivat egyptiläisen Damiettan kaupungin Niilin suistossa.

    Sulttaani al-Kamil, Saladinin sukulainen, lupasi kristityille Jerusalemin vastineeksi Damiettasta, mutta vilkas ja vauras kauppakaupunki Damietta oli liian suuri houkutus.

    20 kuukauden kuluttua kristityt joutuivat lopulta luopumaan sekä Damiettasta että Jerusalemista.

Nykypäivä

Vaikka Israelin valtio perustettiin vuonna 1948, se ei saanut hallintaansa Temppelivuorta, sillä vuori sijaitsi Jordanian hallussa olevassa osassa Jerusalemia.

Vuonna 1967 Israel valloitti Itä-Jerusalemin kuuden päivän sodassa. Silloin Temppelivuori oli ensimmäistä kertaa sitten ristiretkien muiden kuin muslimien käsissä.

Tilanne oli kuitenkin epäselvä, koska kansainvälinen yhteisö ei tunnustanut sotatoimista johtuvia aluemuutoksia.

Sekä palestiinalaiset että israelilaiset vaativat yhä aluetta itselleen.

Temppelivuorta suojataan sopimuksin – ja asein

Nykyisin juutalaiset, muslimit ja kristityt yrittävät elää rauhanomaista rinnakkaiseloa Temppelivuorella israelilaissotilaiden silmien alla.

Temppelivuori sijaitsee Israelin nykyisin hallinnoimalla alueella, ja Israelin valtio valvoo kulkua muslimien pyhille paikoille.

Kaikkien vierailijoiden on kuljettava useiden Israelin sotilaiden ylläpitämien tarkastuspisteiden kautta.

Levottomina aikoina valvontaa voidaan tiukentaa esimerkiksi kameroilla ja metallinpaljastimilla.

Temppelivuorta itseään hallinnoi kuitenkin Jerusalemin waqf eli muslimiorganisaatio, joka hoitaa niin uskonnollisia kuin maallisiakin tehtäviä.

Yleiset uskonnolliset ongelmat ratkaisee suurmufti, joka on Temppelivuoren ylin uskonnollinen viranomainen.

Temppelialueella voi vierailla, mutta kävijöiden on noudatettava monenlaisia sääntöjä.

Esimerkiksi muiden kuin muslimien pääsyä alueelle on rajoitettu, ja vain muslimit saavat rukoilla alueella.

Tiukkoja sääntöjä ovat olleet laatimassa sekä Israelin valtio että muslimien waqf, ja niiden tarkoitus on selkiyttää tilannetta ja vähentää kolmen aluetta pyhänä pitävän uskonnollisen ryhmän välisiä jännitteitä.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että säännöt varmistavat Temppelivuoren aseman muslimien pyhänä paikkana, jossa myös kristityillä ja juutalaisilla on oikeus käydä.

Se, että vain muslimit saavat rukoilla Temppelivuoren alueella, on herättänyt muiden uskontokuntien keskuudessa suuttumusta halki aikojen, ja se on nykyisin yksi israelilais-palestiinalaisen konfliktin ”kuumia” kysymyksiä.

Israelilla oli vuonna 1967 yli 800 panssarivaunua.

© Government Press Office of Israel/Assaf Kutin

Kiistat ovat jatkuneet toisen maailmansodan jälkeenkin

  • 1947

    YK laati suunnitelman Britannian ensimmäisestä maailmansodasta asti hallitseman Palestiinan jakamisesta.

    Jerusalemille ehdotettiin sen monien pyhien paikkojen vuoksi erikoisasemaa kansainvälisenä alueena, jonne kaikilla Palestiinan asukkailla olisi pääsy mahdollisimman laajalti.

  • 1948-49

    Ben Gurionin johtama juutalaisten kansallinen neuvosto julisti toukokuussa 1948 itsenäisen Israelin valtion perustetuksi.

    Sitä seurasi sota uuden maan ja sen arabinaapureiden välillä. Vuoden 1949 aselevossa Jordania sai hallintaansa Itä-Jerusalemin, missä Temppelivuori sijaitsee.

  • 1949

    Jordania esti aina vuoteen 1967 asti vierailijoita pääsemästä Temppelivuorelle, mikä rikkoi aseleposopimusta.

  • 1967

    Israel valloitti Jerusalemin, siis myös Temppelivuoren ja Itkumuurin, kuuden päivän sodassa.

    Saadakseen muurin luo tilaa rukoilijoille israelilaiset purkivat Jerusalemin marokkolaiskorttelin ja mm. siellä sijainneen, Saladinin ajalta olleen Sheikki Eidin moskeijan.

  • 1967

    YK:n päätöslauselman 242 mukaan Israelin oli vetäydyttävä ”alueilta, jotka miehitettiin viimeisimmän sodan aikana” (kuuden päivän sodan).

    Useimmat tulkitsevat päätöslauselmaa niin, että vaatimus koskee kaikkia valloitettuja alueita. Päätöslauselmaa on käytetty useiden sovitteluyritysten pohjana.

  • 1987–1993

    Israelilainen kuorma-auto törmäsi Gazan kaistaleelta olevia palestiinalaistyöläisiä kuljettaneeseen autoon.

    Huhujen mukaan kyseessä ei ollut onnettomuus vaan tahallinen teko, ja pian kaupungissa puhkesi levottomuuksia, jotka johtivat niin sanottuun ensimmäiseen intifadaan.

  • 2000

    Israelilainen oppositiojohtaja Ariel Sharon vieraili Temppelivuorella valtaisien turvajärjestelyjen saattelemana.

    Vierailun aikana hän julisti, ettei Israel koskaan luopuisi Temppelivuoren hallinnasta.

    Vierailu ja Sharonin tiukat lausunnot herättivät levottomuuksia ja johtivat palestiinalaisten toiseen intifadaan, jossa kuoli viiden vuoden aikana parisentuhatta ihmistä: 1 551 palestiinalaista ja 422 israelilaista.

  • 2017

    Palestiinalaisten ja israelilaisten poliisien yhteenotto Temppelivuorella johti noin sadan ihmisen kuolemaan.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota