Reformaatio alkoi lähes kirjaimellisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Kesällä 1505 nuori lakitieteen opiskelija Martti Luther oli matkalla saksalaisen Stotternheimin läpi, kun lähellä iski salama, jonka synnyttämä ilmanpaine paiskasi Lutherin maahan. Hän huusi kauhuissaan apuun Pyhää Annaa (neitsyt Marian äitiä) ja lupasi mennä luostariin.
Luther piti lupauksensa ja meni ensi tilassa Erfurtin augustinolaisluostariin opiskellakseen siellä papiksi.
Aluksi Luther oli yhtä mieltä katolisen kirkon kanssa siitä, että ihmisen on itse ansaittava pelastuksensa tunnustamalla ja katumalla syntejään.
Pian hän alkoi kuitenkin ymmärtää kristinuskon radikaalisti eri tavalla kuin mitä katolinen kirkko opetti.
Katolilaisuudessa opetettiin, että ihminen pelastuu omien tekojensa kautta, mutta Luther vakuuttui siitä, että palkkä usko Jumalaan varmisti pelastuksen. Ihminen pelastuisi siis Jumalan armon kautta.
Reformaatio levisi Lutherin teesien kautta
Martti Luther vastusti erityisen raivokkaasti katolisen kirkon niin sanottuja anekirjeitä.
Ostamalla anekirjeen kirkon papeilta katoliset saattoivat vapautua synneistään ja päästä nopeammin kiirastulesta. Mitä enemmän ihminen maksoi, sitä vähemmän aikaa hänen sielunsa piti kärvistellä kiirastulessa ennen taivaaseen pääsyä.
Anekaupan periaate oli: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa”.
Katolisen kirkon käymä anekauppa sai Martti Lutherin laatimaan 95 teesiään, jotka sisälsivät suoraa kritiikkiä Euroopan katolista kirkkoa kohtaan.
Luther kirjoitti teeseissään muun muassa, että synneistä vapautui noudattamalla Raamatussa kerrottua Jumalan sanaa – ei täyttämällä pappien taskuja kullalla.
Yksi Lutherin teeseistä esimerkiksi sanoi: ”Paavi ei voi millään muulla tavalla antaa anteeksi syntivelkaa kuin siten, että hän julistaa ja vakuuttaa Jumalan antaneen sen anteeksi.”
Kaikkien pyhien päivän aattona 31. lokakuuta 1517 Luther kertoman mukaan naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Kiitos Johann Gutenbergin ja tämän keksimän kirjapainotaidon nuo 95 teesiä levisivät käännettyinä nopeasti kaikkialle Eurooppaan.
Reformaatio käynnistyi nopeasti, ja seuraavina vuosikymmeninä katolisen kirkon ja erityisesti sen paavin ja pappien vastustus kasvoi kaikkialla Euroopassa.
Martti Lutherin paavin vastustus alkoi kehittyä hänen munkkiaikoinaan. Vuonna 1521 kiista oli kehittynyt avoimeksi välirikoksi.
Ranskalainen villitsi kansaa reformaation aikaan
Reformaation aikaan ranskalainen Jean Calvin oli yksi merkittävimmistä katolisen kirkon vastustajista.
Vuonna 1542 Jean Calvin asettui Geneveen Sveitsiin, jossa hänestä tuli seurakunnan ja kaupunginneuvoston johtaja.
Jean Calvin hallitsi Geneveä kovalla kädellä ja ohjaili tiukasti kansalaisten elämää. Jolleivät kaupunkilaiset esimerkiksi noudattaneet kymmentä käskyä, heitä rangaistiin, ja vuonna 1544 Jean Calvin seurakuntineen poltti erään vääräuskoiseksi julistamansa miehen roviolla.
Saksalaisen esikuvansa Martti Lutherin tapaan Jean Calvin halusi kirkon ja valtion täydellistä erottamista.
Jean Calvinin mukaan Jumala oli päättänyt ennalta, ketkä ihmiset pääsivät paratiisiin ja ketkä joutuisivat ikuiseen helvetin piinaan. Mitkään rituaalit tai sakramentit eivät muuttaisi tätä asiaa.
Jean Calvinin protestantismi valtasi alaa etenkin Ranskassa, Sveitsissä, Englannissa, Alankomaissa ja Skotlannissa, ja myöhemmin se levisi Yhdysvaltoihin.
Reformaatio Suomessa
Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa aloitti vuonna 1527 reformaation Ruotsissa ja samalla myös tuolloin Ruotsin alaisessa Suomessa.
Merkillepantavaa on se, että uskonpuhdistus alkoi nimenomaan kuninkaan aloitteesta, ei kansanliikkeenä. Kirkko menetti suuren osan omaisuudestaan kruunulle.
Reformaation myötä Suomeen saapunut protestanttisuus vaikutti merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
Ennen reformaatiota suomenkielistä kirjallisuutta ei ollut, mutta siihen tuli muutos, kun Martti Lutherin opissa Wittenbergissä ollut Mikael Agricola käänsi Uuden testamentin suomeksi vuonna 1548.
Mikael Agricolan suomennos ei ainoastaan levittänyt kristinuskoa kansan omalla kielellä, vaan se loi pohjan suomen kirjakielelle, ja siksi Agricolaa kutsutaankin ”suomen kielen isäksi”.
Reformaatio yritettiin pysäyttää väkivalloin
Roomassa paavi Paavali III katseli kauhistuneena, miten reformaatio ja sen oppilapset, kapinalliset protestantit hyökkäsivät katolisuutta vastaan kaikkialla Euroopassa.
Keskiajalta lähtien harhaoppisia tuominneen ja tappaneen Espanjan inkvisition mallin mukaan Paavali III perusti Italiaan inkvisitiolaitoksen.
Se tarkoitti, että protestantteja alettiin jahdata armottomasti sekä Italiassa että Espanjassa. Jos joku ilmiannettiin harhaoppisuudesta, tämä päätyi usein katolisen kirkon kiduttajien käsiin.
Noin 300 000:a protestanttisuuden kannattajaa syytettiin harhaoppisuudesta reformaation aikana, ja jopa 30 000 protestanttia teloitettiin.
Inkvisitio onnistui tukahduttamaan reformaation Italiassa ja Espanjassa, mutta suuressa osassa Eurooppaa katolinen kirkko hävisi taistelun Lutherin harhaoppisiksi julistamiaan ajatuksia vastaan.
Reformaatio muutti Eurooppaa pysyvästi
Kun Martti Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen 500 vuotta sitten, se muutti Eurooppaa pysyvästi.
Reformaatio raivasi tietä kirkon ja valtion erottamiselle, ja sillä oli merkittävä vaikutus valtioiden muodostumiseen, politiikkaan, kasvatukseen, koulutukseen ja yksilön rooliin yhteiskunnassa.
Reformaation myötä kristinuskosta tuli Jumalan ja yksilön – ei enää yksilön ja kirkon – välinen asia. Martti Luther itse ilmaisi sen näin vuonna 1523:
”Kukaan ei voi hallita sielua, jollei hän pysty näyttämään sille tietä taivaaseen. Mutta sitä ei voi ihminen tehdä, vain Jumala voi.”