Lutherin monet kasvot
Kuvan puupiirros vuodelta 1529 kuvaaMartti Lutheria huijarina, joka puhuu monilla äänillä.
Luther kuvataan muun muassa vääräuskoiseksi turkkilaiseksi (3. pää vasemmalta), kärpästen ympäröimäksi tyhmyriksi (5. pää vasemmalta) ja ryöväri Barabbaaksi (1. pää oikealta), jonka juutalaiset vapauttivat Jeesuksen sijasta.
Paholaisen äänitorvi
Luther syytti paavia paholaisen kätyriksi, mutta katolilaisten mielestä hän itse ajoi paholaisen asiaa.
Oheisessa kuvassa paholainen puhaltaa pillillä Lutherin korvaan ilmaa, joka muuttuu tämän päässä rahvasta houkuttelevaksi musiikiksi.
Säkkipilli tunnettiin jo muinaisina aikoina, ja keskiajalla monet pitivät sitä paholaisen soittimena.
Kun kuva julkaistiin vuonna 1535, Luther oli jo aikaa sitten lakannut ajelemasta päälakensa kaljuksi munkkien tapaan.
Piirtäjä Erhard Schoen kuvasi silti Lutherin tonsuurissa muistuttaakseen yleisölle, että tämä oli entinen munkki, joka oli rikkonut luostarivalansa.
Paheelliset paavit rypivät synnissä
Katolisen kirkon ahneus ja moraalinen rappio saavuttivat huippunsa 1500-luvulla: paavi Aleksanteri VI:lla (paavina 1492–1503) oli monia rakastajattaria ja ainakin seitsemän lasta.
Hänen seuraajallaan Julius II:lla (paavina 1503–13), joka tunnettiin lisänimellä ”Il terribile” eli ”Kauhea”, puolestaan oli tytär.
1. Rahalipas
Paholainen ojentaa anerahoille tarkoitettua keräyslipasta.
2. Ilonpitoa pirun kidassa
Munkit ja nunnat juhlivat paholaisen kidassa. Myös paavi, tunnuksenaan Pyhän Pietarin avaimet, on kutsuttu, ja hän saapuu lentäen pierevän pirun mukana.
3. Paljas rinta
Taiteilija on kuvannut paholaisen naiseksi.
4. Pirun takapuoli
Paholainen istuu paljaalla takapuolellaan anekirjeen päällä, ja hän on Jumalaa pilkaten työntänyt jalkansa vihkivesiastiaan.
Seuraava paavi, Leo X (paavina 1513–21), piti loisteliasta hovia, johon kuului muun muassa paavien tapaan punaisia kenkiä käyttävä Hanno-norsu. Leo X tuhlasi kahdessa vuodessa 15 tonnia kirkon kultaa.
Rooman aasi
Taidemaalari Lucas Cranach oli Lutherin hyvä ystävä. Vuonna 1523 hän kuvasi paavin aasinpäiseksi ja lohikärmeensuomuiseksi epäsikiöksi.
Aasi symboloi kirkon ylimielisyyttä, ja naisen rinnat viittasivat siihen, että paavi oli kuin epäjumala, jolta uskovaiset imivät ravintoa.
Selibaatti jakoi mielipiteet
Martti Luther uskoi selibaatin olevan vastoin Jumalan tahtoa. Monille kristityille, myös luterilaisille, ajatus oli kuitenkin vaikea hyväksyä.
Munkkeja ja nunnia pidettiin uskovaisista hurskaimpina, ja alla olevan kuvan lemmenkohtauksesta luostarissa oli tarkoitus järkyttää ihmisiä ja kääntää heidät Lutheria vastaan.
