Pappi sai enemmän vastuuta
”Jokainen kastettu on sekä pappi, piispa että paavi”, Luther julisti. Sillä hän tarkoitti, että jokainen pystyi tulkitsemaan Raamattua ja luomaan henkilökohtaisen suhteen Jumalaan.
Reformaation myötä seurakunta valitsi itse pappinsa.
Pappi asui seurakunnassaan, hän sai avioitua ja perustaa perheen ja siinä osassa toimia esikuvana kaikille kristityille perheenisille.
Papin tehtävät lisääntyivät: jumalanpalveluksen lisäksi hänen tuli käydä sairaiden luona, sovitella aviopuolisoiden välisiä riitoja ja valvoa kouluja.
Kansa oppi osallistumalla
Reformaation seurauksena jumalanpalvelus muuttui.
Luterilaiset papit alkoivat saarnata kansan omalla kielellä latinan sijaan, ja kirkkokansa pääsi lähemmäksi Jumalaa, kun se sai osallistua entistä enemmän kirkollisiin toimituksiin.
Ehtoollinen oli Lutherin ja katolisen kirkon välisen kiistan keskeisiä kysymyksiä.
Luterilaisuuden mukaan ehtoollinen kuului kokonaisuudessaan myös maallikoille, eikä Luther hyväksynyt katolisen kirkon käsitystä siitä, että leipä ja viini muuttuvat Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi ehtoollisella, vaan hänen mukaansa ne ovat Jeesuksen ruumis ja veri, koska Jeesus on niissä läsnä.
Virsiä veisaamalla seurakunta otti aktiivisesti osaa jumalanpalvelukseen ja oppi Jumalan sanaa.
Luther kirjoitti itse monia virsiä, joista Suomessa tunnettuja ovat esimerkiksi Enkeli taivaan ja Jumala ompi linnamme.
Työnteko oli tapa kunnioittaa Jumalaa
Luterilaisen opin mukaan kristitty pelastuu vain Jumalan armosta, ei teoilla.
Kristitty saattoi kuitenkin elämällään kunnioittaa Jumalaa.
Tärkeää oli muun muassa ahkeruus, vaatimattomuus ja kurillinen elämä – hyveitä, jotka olivat täysi vastakohta Lutherin teeseissään kritisoimalle katolisten pappien elostelulle.
Etenkin kalvinistit omaksuivat ankaran työmoraalin, ja jotkut sosiologit väittävän kalvinismin olleen edellytys kapitalismin synnylle.
Reformaatio synnytti suomen kirjakielen
Lutherin ajatus siitä, että jokaisen kristityn tuli voida itse tutustua Jumalan sanaan, edellytti kansankielistä uskonnollista kirjallisuutta.
Suomessa ei ollut tuolloin yleistä suomen kirjakieltä eikä painettuja suomenkielisiä kirjoja. Kirjakieli oli siis luotava.
Tästä työstä tunnetaan etenkin pappi Mikael Agricola, jonka Abckiria julkaistiin vuonna 1543.
Se oli ensimmäinen suomenkielinen painettu kirja ja sisälsi muun muassa katekismuksen ja aapisen.
Agricolan Rucouskiria ilmestyi vuonna 1544 ja hänen kääntämänsä Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti) vuonna 1548.
Agricolan ja muiden kääntäjien ja kirjoittajien ansiosta Suomeen syntyi ensimmäistä kertaa kaikille yhteinen yleiskieli, joka sisälsi aineksia eri murteista sekä paljon uudissanoja.
Kirjakieli mahdollisti kansanopetuksen ja yhdisti Suomen kansaa.
Luther, Calvin ja Henrik VIII rikkoivat paavin valtakunnan
1500-luku oli ankaraa aikaa katoliselle kirkolle.
Saksassa ja pohjoismaissa monet valtaapitävät kuuntelivat Martti Lutherin oppeja, ja Englannin kuningas Henrik VIII irrotti henkilökohtaisista syistä Englannin kirkon paavin alaisuudesta vuonna 1534 ja ryhtyi itse sen johtajaksi.
Sveitsissä Genevessä saarnaaja Jean Calvin teki omaa uskonpuhdistustaan.
Hänen kalvinismiksi kutsuttu tiukka tulkintansa Lutherin opetuksista valtasi alaa suuressa osassa Sveitsiä ja sai kannattajia myös Alankomaissa ja Skotlannissa.
Myös Ranskassa Calvinin ajatukset levisivät laajalti, mutta siellä hänen hugenoteiksi kutsuttuja seuraajiaan vainottiin ja heitä pakeni maasta satojatuhansia.