Mooses on yksi kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin tärkeimmistä profeetoista, mutta tutkijoilla ei ole todisteita hänen olemassaolostaan. Moosesta ei mainita antiikin ajan luotettavissa lähteissä, eivätkä arkeologit ole tehneet löytöjä, jotka vahvistaisivat Vanhan testamentin kertomukset Mooseksesta.
Egyptiläiset aikalaislähteet eivät mainitse Moosesta, vaikka suuri osa häneen liittyvistä tapahtumista Raamatussa sijoittuu Egyptiin ja olisi ollut historiallisesti merkittäviä, kuten kymmenen vitsausta ja miljoonien juutalaisorjien lähtö maasta.
Egyptiläinen historioitsija Manetho mainitsee tosin papin, joka nousi faraota vastaan, kielsi Egyptin jumalat ja oli nimeltään Mooses. Manethon kertomus on kuitenkin kirjoitettu vuoden 300 eaa. tienoilla eli noin tuhat vuotta myöhemmin kuin Mooses Raamatun mukaan eli, ja sen sisällöstä onkin paljon kiistelty.
Mooses on yksi Vanhan testamentin tärkeimmistä hahmoista, joka muun muassa vapautti juutalaiset orjuudesta Egyptissä.
Harmaa alue tarujen ja toden välillä
Yhdysvaltalaisen arkeologin ja antiikin Lähi-idän asiantuntijan William G. Deverin mukaan Raamatun Mooses sijaitsee harmaalla alueella tarujen ja historian välimaastossa. Moosesta ei ehkä ole ollut aivan sellaisena kuin hänet on Raamatussa kuvattu, mutta ”Mooseksen kaltainen hahmo on voinut elää” Lähi-idässä vuoden 1300 eaa. tienoilla.
Saksalainen juutalaisten varhaishistorian asiantuntija Martin Noth pitää Moosesta fiktiivisenä hahmona. Nothin mukaan hahmoa on käytetty sitomaan useita historiallisia tapahtumia yhteen ja yhdistämään useiden juutalaisryhmien kokemukset.
Muut asiantuntijat arvelevat, että taustalla ovat pitkään suullisesti välittyneet tarinat, joita kerrottiin Lähi-idässä jo Mooses-hahmon syntyaikoina. Tarina Mooses-vauvasta, joka laitettiin koriin ja jätettiin virtaan, on lähes identtinen noin tuhat vuotta ennen Moosesta eläneestä akkadilaisesta kuninkaasta Sargonista kerrotun tarinan kanssa.