Arkistoista tuli salaisia erehdyksessä
Arkistot eivät ole avoinna yleisölle, mutta vuodesta 1881 lähtien erityisluvan saaneilla tutkijoilla on ollut pääsy niihin. Joidenkin kohteiden tarkastelua rajoitetaan kuitenkin edelleen.
Käsitys arkiston salaisuudesta perustuu luultavasti siihen, että arkiston latinankielisessä nimessä oli vuoteen 2019 asti sanan secretum, joka on käännetty virheellisesti ”salaiseksi” vaikka se tarkoittaa pikemminkin ”yksityistä”.
Arkistot ovat tiedon kultakaivos
Arkistoissa säilytetään merkittäviä historiallisia asiakirjoja. Vuonna 2007 Vatikaani julkisti 700 vuotta salassa pidetyt asiakirjat, jotka liittyvät temppeliritarien vastaiseen oikeudenkäyntiin sekä sitä seuranneeseen ritarikunnan hajottamiseen ja sen johtajien polttamiseen roviolla.
Asiakirjat osoittavat muun muassa, että paavi vapautti temppeliritarit kerettiläisyyssyytteistä, ja niiden julkaiseminen voidaan tulkita eräänlaiseksi maineenpalautukseksi – 700 vuotta myöhässä.
Arkistosta löytyy myös paavin bulla, jolla munkki Martti Luther julistettiin kirkonkiroukseen vuonna 1521, kuningas Henrik VIII:n pyyntö ensimmäisen avioliittonsa mitätöimiseksi sekä taiteilija Michelangelon kirje, jossa tämä valitti, ettei ollut saanut palkkiotaan työstään Sikstuksen kappelissa.