Muslimit jakautuivat kahteen ryhmään profeetta Muhammadin kuoltua vuonna 632. Sunnit halusivat valita Muhammadin seuraajaksi tämän ansioituneimman seuraajan, kun taas šiiat halusivat johtajuuden siirtyvän perintönä Muhammadin serkulle ja vävylle Alille sekä tämän jälkeläisille.
Ensimmäiseksi kalifiksi eli muslimien poliittiseksi ja uskonnolliseksi johtajaksi valittiin Muhammadin ystävä ja neuvonantaja Abu Bakr. Šiiavähemmistö piti kuitenkin kiinni kannastaan, jonka mukaan Ali oli muslimien oikeutettu johtaja.
600–800-luvuilla raivonneiden sunnien ja šiiojen välisten uskonsotien aikana murhattiin 12 šiiajohtajaa. Šiiat uskovat yhä, että Allah pelasti viimeisen johtajista ja että tämä palaa vielä tuomaan maailmaan rauhan.
LUE MYÖS: Mikä ramadan on? Kaikki muslimien paastokuukaudesta
Valtaosa muslimeista on sunneja. Sunnien ja šiiojen uskonkäsityksissä ei ole suuria eroja. Sunnimuslimien alueet on merkitty vaaleanvihreällä, šiiojen tummanvihreällä.