Public Domain
Unikeonpäivä.

Miksi unikeonpäivää vietetään?

Roomalaiset vainosivat kristittyjä ankarasti 200-luvulla. Turkissa seitsemän kristittyä miestä piiloutui vainoajia luolaan – ja julistettiin hyvien unenlahjojensa vuoksi katolisiksi pyhimyksiksi.

Unikeonpäivä on katolinen pyhäpäivä, joka juuret juontuvat 250-luvulta.

Kristillisen perimätiedon mukaan seitsemän kristittyä miestä pakeni Rooman keisari Deciuksen vainoja luolaan Efesoksen kaupungin lähistöllä Länsi-Turkissa.

Roomalaiset sotilaat muurasivat luolan suuaukon umpeen, ja seitsikko nukkui luolassa lähes 200 vuotta, kunnes paimen herätti heidät vuonna 447.

Miehet lähtivät luolasta, kertoivat tarinansa piispalle ja kuolivat. Uneliasta seitsikkoa on siitä lähtien kunnioitettu pyhimyksinä, ja heidän tarinallaan on viitattu myös Raamatun kertomukseen ylösnousemuksesta.

Koraanista löytyy vastaava tarina

”Seitsemän nukkujan” tarinasta on olemassa kristillisissä perinteissä erilaisia versioita, joissa yksityiskohdat, kuten nimet, paikat ja ajankohta, vaihtelevat.

Koraanissakin kerrotaan unikeoista, joskaan heidän lukumääräänsä ei mainita. Koraanin tarinassa miehillä on vahtikoira, joka vartioi heitä heidän nukkuessaan.

Unikeonpäivää vietetään laajalti 27. heinäkuuta, mutta muun muassa saksankielisissä maissa, Tanskassa ja Britanniassa sitä vietetään jo 27. kesäkuuta. Suomalaisen kansanperinteen mukaan unikeonpäivän sää kertoo, millaista säätä loppukesällä on luvassa, ja maanviljelijät ovat ennakoineet sen perusteella loppukesän puimasäitä: ”Jos unikeonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa yhtäperää.”

Meillä unikeonpäivä tunnetaan nykyisin kenties parhaiten Naantalissa valittavasta ja kastettavasta ”valtakunnan virallisesta unikeosta”. Vuonna 2022 viralliseksi unikeoksi valittiin tasavallan presidentin puoliso, runoilija ja valtiotieteen tohtori Jenni Haukio.