Vuonna 2005 osa muslimeista raivostui, kun tanskalainen Jyllands-Posten julkaisi 12 pilapiirrosta profeetta Muhammadista. Jotkut pitivät piirroksia jumalanpilkkana – osittain koska niissä Muhammad esitettiin halventavasti, ja osittain siksi, että ihmisen kuvaaminen on islamissa kiellettyä.
Koraanissa ei suoranaisesti mainita kuvakieltoa, ja se perustuukin lähinnä niin sanottuihin hadith-teksteihin, jotka sisältävät aiemmin suullisessa muodossa kulkenutta perimätietoa Muhammadin elämästä. Hadithien mukaan ihmisen kuvaamista voidaan pitää yrityksenä jäljitellä Jumalan luomistyötä, minkä vuoksi siitä rangaistaan ankarasti tuomiopäivänä. Alun perin kiellon tavoitteena oli luultavasti ehkäistä epäjumalanpalvontaa.
Osa muslimitaiteilijoista peitti maalaamissaan kuvissa profeetta Muhammadin kasvot.
Kieltoa on tulkittu monin tavoin
Haditheista huolimatta islamilaisen maailman eri suuntaukset ovat suhtautuneet kuvien tekemiseen eri tavoin eri aikoina. Muhammadia esittävät piirrokset eivät ole tavanomaisia, mutta niitä tunnetaan kuitenkin useita muun muassa persialaisista käsikirjoituksista. Monissa niistä Muhammadin kasvot on kuitenkin verhottu.
Kuvakielto tunnetaan myös juutalaisuuden ja kristinuskon historiasta. 1500-luvulla reformaation aikana osa protestanteista parjasi katolisia, jotka täyttivät kirkkonsa maalauksilla ja pyhäinkuvilla, ja kuvia jopa tuhottiin. Joissakin uskonnollisissa liikkeissä, esimerkiksi puritaanien keskuudessa, mentiin niin pitkälle, että kuvien teko kiellettiin epäjumalanpalvonnan estämiseksi.