Mikä ramadan on? Kaikki muslimien paastokuukaudesta

Arkkienkeli Jibril eli Gabriel ilmestyi islamilaisen perimätiedon mukaan vuonna 610 profeetta Muhammadille luolassa aavikkokaupunki Mekassa nykyisessä Saudi-Arabiassa.

Tämä ilmestys oli ensimmäinen lukuisista ilmestyksistä, joita profeetta Muhammad sai aina kuolemaansa asti vuonna 632.

Muhammadin ilmestykset kirjattiin myöhemmin islamin pyhiksi kirjoituksiksi, Koraaniksi.

Koraani sisältää 114 suuraa, jotka jakautuvat useisiin jakeistiin. Suurissa annetaan ohjeita siitä, miten oikeauskoisen muslimin pitäisi elää.

Yksi näistä ohjeista koskee muslimien paastokuukautta, ramadania. Siitä määrätään Al-Baqara- eli Lehmän suurassa jakeissa 183–185.

Suuran jakeessa 185 määritellään, että ramadan on se kuukausi, jolloin Koraani annettiin ihmisille, ja että tämän kuukauden aikana jokaisen, jolla on siihen mahdollisuus, tulisi paastota.

Ramadan on siis ollut osa islaminuskon harjoittamista 600-luvulta uskonnon perustamisesta asti.

Ramadanin aikana muslimit syventyvät uskoon Allahiin paastoamalla, rukoilemalla ja almuilla. Ramadanin aikaista paastoa kutsutaan nimellä saum, ja se on yksi islamin viidestä pilarista.

Islamissa on viisi pilaria, joihin muslimien uskonnollinen elämä perustuu ja joita heidän tulee noudattaa elämässään.

Niitä ovat paaston lisäksi: uskontunnustus eli shahada; rukous eli salat; almuvero eli zakat; ja pyhiinvaellus eli hajj.

Ramadan kestää noin 30 vuorokautta, ja sen aikana on tarkoitus pohdiskella, rukoilla, paastota ja tehdä hyviä tekoja tarkoituksena lähentyä Jumalaa.

Paaston tarkoitus on auttaa uskovaa keskittymään hengelliseen materiaalisen sijaan. Joillekuille paasto on myös tapa osoittaa solidaarisuutta maailman köyhille.

Paaston lisäksi myös ramadaniin kuuluu viisi päivittäistä rukousta. Monille muslimeille ramadan on hyvä tilaisuus käyttää enemmän aikaa päivittäisiin rukouksiin.

Muslimit maksavat tietyn prosenttiosuuden omaisuudestaan zakat-almuverona, ja almut kuuluvat monille myös paastokuukauteen.

Koraanissa säädetään, että kaikkien, jotka ovat kotioloissaan ramadanin aikaan, tulee paastota. Käytännössä tätä tulkitaan niin, että kaikkien, jotka kykenevät, tulee paastota. Lapset, vanhukset, sairaat ja raskaana olevat on vapautettu ramadanin aikaisesta paastosta.

Paasto kestää auringonnoususta auringonlaskuun. Sinä aikana paastoajan on pidättäydyttävä ruuasta, juomasta, tupakoinnista ja sukupuolisista nautinnoista.

Auringon laskettua on kuitenkin yleistä nauttia suuri illallinen, iftar, perheen ja ystävien kesken.

Profeetta Muhammadin kerrotaan rikkoneen paaston taateleilla, ja siksi monet syövät taateleita, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia runsaan iftar-illallisen lisäksi.

Ennen kuin seuraavan päivän paasto auringon noustessa alkaa, paastoajat nousevat ylös nauttimaan suhur-aterian. Suhurin jälkeen paastoajat eivät saa syödä tai juoda ennen auringonlaskua.

Henkilökohtaiset syyt ramadanin viettämiseen vaihtelevat. Toiset haluavat saavuttaa enemmän armoa, nöyryyttä, kestävyyttä tai ihan jotain muuta.

Uskonnollisille teoille yhteistä on se, että niillä pyritään vahvistamaan yhteyttä Jumalaan.

Paastoamalla uskova kääntää huomionsa pois fyysisistä tarpeistaan vahvistaakseen hengellisyyttään ja uskoaan Jumalaan.

Antamalla almuja uskova osoittaa kiitollisuutta siihen, mitä hänellä on, ja myötätuntoa niitä kohtaan, joilla on vähemmän.

Ne uskonnolliset muslimit, jotka eivät jostain syystä voi paastota, syventyvät ramadanina uskoonsa Jumalaan rukoilemalla ja lukemalla Koraania.

Ramadan kestää 29–30 vuorokautta, ja se on islamilaisen kalenterin yhdeksäs kuukausi.

Islamilainen kalenteri, hidžra tai hijra, on hieman lyhyempi kuin gregoriaaninen kalenteri, ja koska suurin osa maailman maista noudattaa gregoriaanista kalenteria, siinä ramadan siirtyy joka vuosi.

Hidžra-kalenterissa on kaksitoista kuukautta, ja se seuraa Kuun vaiheita. Ramadan alkaa ja päättyy aina uudenkuun aikaan.

Vuonna 2022 ramadan alkoi 1. huhtikuuta ja päättyi 1. toukokuuta, ja vuonna 2023 se sijoittuu ajalle 22. maaliskuuta – 21. huhtikuuta.

Kun paastokuukausi on ohi, ramadania juhlitaan suurella juhlalla nimeltä Eid al-Fitr. Juhlaa vietetään ramadanin jälkeisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Eid al-Fitrissä ystävät ja perhe kokoontuvat juhlimaan paaston päättymistä.

Perinteisiin kuuluu muun muassa, että lapset saavat lahjoja, mutta tärkeintä on yhdessäolo ja suuri juhla-ateria.

Eidin aikana voidaan toivottaa toisille ’eid mubarak’, mikä tarkoittaa ‘siunattua juhlaa’. Ramadan-kuukauden aikana tervehditään sanomalla ‘ramadan mubarak’, mikä tarkoittaa ’siunattua ramadania’.

Ramadanin aikana uskova keskittyy auringonnousun ja auringonlaskun välisinä tunteina erityisesti hyvien tekojen tekemiseen.