Ristiretkien johdosta 1100-luvulla perustettiin monia kristillisiä ritarikuntia. Niiden kaikkien luetteleminen on mahdotonta, sillä ritarikuntia perustettiin, muokattiin, hajotettiin ja yhdistettiin jatkuvasti.
Merkittävimmät Pyhällä maalla vaikuttaneet ritarikunnat olivat Temppeliherrat ja johanniittaritarit, jotka ansioituivat taistelussa muslimeja vastaan. Ne kävivät kuitenkin myös keskenään kilpailua vallasta ja rikkauksista.
Pyreneitten niemimaalla tärkeimmät ritarikunnat olivat Calatravan ja Santiagon ritarit, jotka kävivät taistelua islaminuskoisia maureja vastaan ja joihin sulautui ajan mittaan pienempiä ritarikuntia.
Saksalainen ritarikunta perustettiin Pyhällä maalla, mutta vuonna 1230 se siirtyi Itämeren maihin hävittämään pakanallisuutta. Saksalaisritarit perustivat oman valtion Preussiin ja kävivät vuosia sotaa liettualaisia vastaan, jotka kieltäytyivät luopumasta vanhoista jumalistaan.
Ritarijärjestöistä tuli paaville riesa
Paavit antoivat siunauksensa monille ritarijärjestöille keskiajalla. Monet ristiritarit osoittautuivat kuitenkin rettelöitsijöiksi, jotka sotivat muita kristittyjä vastaan ja yrittivät haalia valtaa.
Lazaruksen ritarikunta
koostui spitaalisista ritareista.
He tulivat muista ritarikunnista, jotka erottivat spitaaliin sairastuneet jäsenensä.
Calatravan ritarikunta
vaikutti Kastiliassa Espanjassa.
Siitä tuli niin mahtava ja rikas, että se muodosti uhkan kuninkaan vallalle.
Kalparitarit
olivat pieni mutta vaikeasti hallittava saksalainen ritarikunta Liivinmaalla.
Ritarien tuhovimmasta tuli taakka kirkolle.