Keväällä on paljon kirkollisia pyhäpäiviä. Niistä viimeinen on helluntai, jota pidetään kirkon syntymäpäivänä.
Pyhällä Hengellä on ehdoton päärooli helluntain tarinassa, mutta monille Pyhä Henki on salaperäinen olento ja helluntain sanoma siksi vaikea ymmärtää.
Kerromme helluntain historiastaa ja perinteistä täällä.
Helluntain taustaa
Helluntai juontuu pääsiäisen tapaan alun perin juutalaisesta juhlasta. Pääsiäinen on peräisin pesahista, helluntai taas šavuotista. Se oli juutalainen juhla sen kunniaksi, että Mooses teki liiton Jumalan kanssa ja sai kymmenen käskyä Siinain vuorella.
Helluntain raamatullinen perusta löytyy Uuden testamentin Apostolien tekojen luvusta 2, jossa kerrotaan niin sanotusta Pyhän Hengen vuodatuksesta. Silloin apostolit saivat tehtäväkseen levittää evankeliumia.
Helluntain ihme
Kun Jeesus oli noussut taivaaseen, mitä muistellaan helatorstaina, opetuslapset tapasivat Jerusalemissa (Apostolien teot, luku 2).
Siellä opetuslapset kokivat todellisen ihmeen. Yhtäkkiä he tunsivat tuulenpuuskan, jonka jälkeen Pyhä Henki ilmestyi heidän päälleen tulenlieskoina. Yhtäkkiä opetuslapset osasivat puhua vierailla kielillä, minkä ansiosta he pystyivät viemään kristillistä sanomaa kaikkialle maailmaan.
Noin 3 000 ihmistä liittyi ensimmäiseen kristilliseen seurakuntaan tässä tapahtumassa, minkä vuoksi helluntai tunnetaan myös kirkon syntymäpäivänä. Nämä ihmiset vakuuttuivat opetuslapsi Pietarin saarnasta ja ottivat sen seurauksena kasteen.
Tapahtuma tunnetaan helluntain ihmeenä.
Pyhän Hengen symboleita
Milloin helluntai on?
Helluntai on seitsemän viikkoa tai 50 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen. Monien kielten helluntaita tarkoittava sana tulee kreikkalaisesta sanasta pentekoste, joka tarkoittaa viideskymmenes. Suomessa sanan helluntai tulee ruotsin sanoista helig dag eli pyhä päivä. Helluntaita on vietetty jo 200-luvulta lähtien.
Helluntain jälkeinen maanantai, toinen helluntaipäivä, on myös yleinen vapaapäivä monissa maissa. Helluntai oli aiemmin Suomessa nelipäiväinen pyhä, kunnes vuoden 1772 pyhäpäiväuudistuksen yhteydessä kolmas ja neljäs helluntaipäivä muutettiin arkipäiviksi. Samassa uudistuksessa esimerkiksi kynttilänpäivä siirrettiin kiinteältä paikalta sunnuntaille. Vuoden 1986 uudistuksessa helluntaista tehtiin yksipäiväinen ja esimerkiksi aiemmin lauantaiksi siirretty loppiainen siirrettiin vanhalle paikalleen 6.1.
Helluntai tulevina vuosina
- kesäkuuta 2022
- toukokuuta 2023
- toukokuuta 2024
- kesäkuuta 2025
- toukokuuta 2026
Helluntaiperinteitä
Jollei heilaa helluntaina
Helluntaihin on liittynyt erilaisia kansanperinteitä, kuten helavalkeat ja laulu ja leikki. Helluntai liittyy kesän alkuun, ja silloin on saunottu ja tehty ensimmäiset tuoreet vihdat. Kumppanin etsintäkin kuului perinteisiin, ja sanotaankin, että ”Jos ei heilaa helluntaina niin ei koko kesänä”.
Yksi helluntain tunnetuimmista perinteistä on Ritvalan helkajuhlat Sääksmäellä. Perinteen alku juontuu ilmeisesti jo kristinuskoa edeltävältä ajalta. Juhlissa kansallispukuihin pukeuneiden neitojen kulkue kulkee ristinmuotoisen reitin kalevalamittaisia helkavirsiä laulaen, minkä jälkeen seuraa ulkoilmajuhla.
Vuonna 2017 Ritvalan helkajuhla valittiin Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.
Naiset tanssivat kansallispuvuissa Ritvalan helkajuhlissa vuonna 1945.
Helluntaikirkko – maailman nopeimmin kasvava kirkko
Helluntaista on saanut nimensä kristillinen liike, joka on levinnyt kaikkialle maailmaan. Helluntaikirkolla on 400–525 miljoonaa jäsentä maailmanlaajuisesti. Suomessa on noin 265 helluntaiseurakuntaa, joilla on noin 50 000 jäsentä. Suomen helluntaikirkkoon, joka perustettiin vuonna 2002, kuuluu 84 seurakuntaa.
Saarnaaja William James Seymour käynnisti helluntalaisliikkeen.
Liikkeen alku juontaa vuodesta 1906, jolloin metodistiseurakunnan kirkossa Azusa Streetillä Los Angelesissa koettiin voimallisesti Pyhän Hengen läsnäolo.
Ihmiset niin sanotusti täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua kielillä. Kirkkoon alkoi saapua ihmisiä kaikkialta maailmasta, ja näin helluntaiherätys levisi eri puolille maailmaa.
Helluntailaisuuden jumalanpalvelukset vaihtelevat maittain ja seurakunnittain. Voimakas fyysinen myötäeläminen, ylistysmusiikki ja seurakuntalaisten todistuspuheenvuorot ovat usein yhteisiä tekijöitä helluntalaisten seurakuntien jumalanpalveluksissa.
