Kolme Itämaan tietäjää

Loppiainen: Joulun viime luku

Loppiaisena muistellaan nykyisin tietäjien käyntiä Betlehemissä, mutta näin ei ole aina ollut.

Loppiaisena muistellaan nykyisin tietäjien käyntiä Betlehemissä, mutta näin ei ole aina ollut.

Shutterstock

Milloin loppiainen on?

Loppiainen on aina 6. tammikuuta, ja se on kristillinen pyhäpäivä, jota pidetään joulun virallisena päätöksenä. Aikaisemmin joulunajan katsottiin päättyvän vasta Nuutin päivänä 13. tammikuuta.

Loppiainen on Suomessa yleinen vapaapäivä. Edellistä päivää, joka on 5. tammikuuta, kutsutaan loppiaisaatoksi.

Ruotsissa ja Norjassa päivän nimi, trettondagen ei viittaa loppumiseen vaan siihen, että päivä on joulunajan 13. päivä.

Tanskassa loppiaisen nimi, Helligtrekonger, merkitsee kolmea pyhää kuningasta.

Mikä loppiainen on?

Loppiaisena 6. tammikuuta joulunaika, joka maailmalla alkaa 25. joulukuuta ja Pohjoismaissa jo jouluaattona 24. joulukuuta, päättyy virallisesti.

Loppiainen juontaa juurensa epifaniajuhlaan, jota tiedetään vietetyn jo 100-luvulla Egyptissä. Epifaniajuhlaa voidaan siten pitää kristinuskon vanhimpana ei-juutalaisena juhlana.

Epifaniajuhla pohjautuu Raamatun kertomukseen, jossa Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordanvirrassa, ja se on loppiaisen tausta yhä ortodoksikirkossa.

Länsi-Euroopassa juhlan luonne on muuttunut, ja sen aikana muistellaan enemmänkin kolmen viisaan miehen tai kuninkaan eli Itämaan tietäjien vierailua Jeesuksen luona.

Itämaan tietäjät ja kuningas Herodes

Tarinan mukaan Itämaan tietäjät menivät Herodeksen luo ja kysyivät, missä vastasyntynyt kuningas oli. Herodes ei tiennyt vaan lähetti tietäjät eteenpäin ja käski näiden tulla kertomaan hänelle, kun he löytäisivät Jeesuksen.

© Musée de Cluny – Musée national du Moyen Âge/Jastrow

Aluksi Jeesuksen syntymää ja kastetta juhlittiin samana päivänä, mutta vuoden 366 kirkolliskokouksessa päätettiin, että syntymäjuhla siirrettäisiin eri päivään. Päivämääräksi tuli 25. joulukuuta.

Venäjän kirkossa, joka noudattaa juliaanista kalenteria, Jeesuksen syntymää juhlitaan joulun jälkeen 6. tammikuuta ja loppiaista 19. tammikuuta.

Keitä Itämaan tietäjät olivat?

Itämaan tietäjiä pidetään usein kuninkaina, mutta heidän henkilöllisyyttään ei tunneta. Oletus heidän kuninkaallisuudestaan liittynee siihen, että he toivat mukanaan kalliita lahjoja.

Luultavimmin he olivat tähdistäennustajia eli astrologeja, jotka ennustivat tapahtumia tähtien aseman perusteella.

”Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsuketta ja mirhaa.” Matteuksen evankeliumi, luku 2, jae 11

Keskiaikaisen legendan mukaan eri maista saapuneiden kuninkaiden nimet olivat Kaspar, Melchior ja Balthasar. Kertomuksen tarkoituksena on ilmeisesti osoittaa, että Jeesuksen syntymällä oli merkitystä koko maailmalle.

Itämaan tietäjät tervehtimässä Jeesusta

Itämaan tietäjät tervehtivät Jeesusta.

© Leonard Bramer, De hellige tre konger, 1611-1674, Statens Museum for Kunst

Maalauksissa tietäjät esitetään usein ihonväriltään erilaisina, millä symboloidaan sitä, että Jeesusta kunnioitetaan eri puolilla maailmaa.

Raamatussa ei ole myöskään mainintaa kolmesta henkilöstä. Toisaalta kerrotaan, että vieraat toivat mukanaan kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Lahjojen lukumäärästä on ehkä päätelty, että vieraita oli juuri kolme.

Loppiaisen perinteet

Ranskalaiset leipovat loppiaisen tienoilla kolmen kuninkaan kakkuja (La Galette des Rois). Kakku ei kuulu pelkästään loppiaiseen vaan koko tammikuun perinneherkkuihin.

Ensimmäiset kuvaukset ranskalaisten loppiaiskakkuperinteestä ovat 1300-luvulta.

Loppiaiskakku (la Galette de Rois)

La Galette de Rois tehdään voitaikinasta ja täytetään mantelimassalla.

© Shutterstock

Kakkuun piilotetaan ennen paistamista papu tai manteli, jonka löytäjä nimitetään kuninkaaksi. ”Kuningas” saa lopun päivää toimia kuin yksinvaltias ja päättää, mitä muut tekevät.

Ranskan vallankumouksen aikana kakku tosin tunnettiin nimellä ”Gâteau de l’egalité”, jotta nimi ei olisi viitannut vihattuun kuninkaaseen.

Lapset polttavat tupakkaa

Pohjois-Portugalissa Vale de Salgueiron kaupungissa niinkin nuoret kuin vain viisivuotiaat lapset polttavat loppiaisena tupakkaa.

Tapa on perua ajalta ennen loppiaisen juhlintaa.

Sikäläiset asukkaat eivät tiedä, miten ja miksi tapa on kehittynyt, mutta sitä noudatetaan yhä.

Avantouintirituaali

Jeesuksen kasteen muistoksi monet ortodoksikristityt kastautuvat kylmään veteen 6. tai 19. tammikuuta riippuen siitä, mikä kalenteri maassa on käytössä.

Mies kastautuu kylmään veteen Ukrainassa

Ortodoksikristityt muistelevat loppiaisena etenkin Jeesuksen kastetta.

© Shutterstock

Joissakin paikoissa on tapana pyhittää vesi upottamalla siihen kolmesti risti.

Joulukuusi ulos

Nykyisin moni riisuu joulukuusen koristeista jo ennen uuttavuotta, mutta oikeasti joulu on ohi vasta loppiaisena.

Kirkollisen perinteen mukaan joulukuusi pitäisi heittää ulos vasta 5. tammikuuta.

Joissakin maissa on tapana sytyttää myös loppiaiskyntttilöitä, jotka ovat kolmihaaraisia. Kun kaikki haarat ovat palaneet loppuun niin, että jäljellä on enää kynttilän varsi, joulu on loppu.

Suomessa on joillakin paikkakunnilla voimassa vielä nuuttipukkiperinne, jolloin joulu loppuu vasta nuuttipukkien kiertelyyn kylillä ja mellastamiseen 13. tammikuuta.