Kiirastorstai ennen ja nyt
Miksi kiirastorstaita vietetään, ja mistä nimi ”kiirastorstai” tulee? HISTORIA taustoittaa pitkääperjantaita edeltävän päivän tapahtumia.
Monet muutkin renessanssitaiteilijat kuin Leonardo da Vinci loivat oman näkemyksensä viimeisestä ehtoollisesta. Kuvassa Domenico Ghirlandaion fresko vuodelta 1480.
Kiirastorstai on kristityille merkittävä päivä.
Se oli monella tapaa myös yksi Jeesuksen elämän dramaattisimmista käännekohdista: hän nautti opetuslapsineen viimeisen ehtoollisen, Juudas kavalsi hänet suudelmalla, Pietari kielsi hänet kolmesti ja hänet vangittiin.
Kaikki Uuden testamentin evankeliumit kuvaavat kiirastorstain tapahtumia, joskin ajoittain keskenään ristiriitaisesti, ja teologit keskustelevat yhä kiihkeästi kiirastorstain keskeisistä hetkistä.
Seuraavassa perehdymme siihen, mitä kiirastorstai merkitsi juutalaisille ja Jeesuksen opetuslapsille ja mikä sen merkitys on nykyään. Kerromme myös kiirastorstain ajankohdan tänä vuonna ja seuraavana neljänä vuonna.
Viimeinen ateria: Vapahtaja jätti hyvästit
Milanon Santa Maria della Grazian luostarin munkit saivat vuodesta 1498 lähtien ihailla aterioidessaan Leonardo da Vincin freskoa Viimeinen ehtoollinen (maalattu vuosina 1495–1498).
Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen pitkänäperjantaina johtaneet tapahtumat käynnistyivät jo edellisenä iltana eli kiirastorstaina.
Juhla-ateria oli tärkeä osa juutalaisen pääsiäisen eli pesahin viettoa. Jeesus oli lähettänyt opetuslapsensa edeltä Jerusalemiin etsimään paikkaa, jossa he voisivat nauttia yhteisen juhla-aterian.
Aterialla Jeesus mursi ja jakoi opetuslapsilleen leivän, jonka hän sanoi olevan hänen ruumiinsa. Hän myös tarjosi heille viiniä, jonka hän ilmoitti olevan hänen verensä. Tätä tapahtumaa – ehtoollisen asettamista – kristityt muistavat yhä nauttiessaan ehtoollista kirkossa.
Johanneksen evankeliumista löytyy selitys kiirastorstain nimelle. Evankeliumi kertoo, miten Jeesus pesee opetuslastensa jalat esimerkkinä siitä, miten näiden tulee käyttäytyä: hän on heidän johtajansa ja samalla palvelijansa, ja jos hän voi palvella heitä orjana, he voivat myös palvella toisiaan.
Juutalaiset nauttivat pääsiäisenä sederiksi kutsutun aterian, joka symboloi israelilaisten pakoa Egyptistä.
Juutalainen pääsiäinen
Juutalaiset viettivät pääsiäistä eli pesahia Egyptin orjuudesta pakenemisen muistoksi jo kauan ennen kristinuskon syntyä. Suomen sana ”pääsiäinen” voi viitata paastosta pääsemiseen eli pääsiäistä edeltävän 40 päivän paaston päättymiseen. Joidenkin tulkintojen mukaan ”pääseminen” voi liittyä myös juutalaisten pääsyyn Egyptin orjuudesta, siirtymään kuolemasta elämään ylösnousemuksessa, kristikunnan vapautumiseen synneistä tai talven loppumiseen eli talvesta ”pääsemiseen”.
Englanniksi pesahista käytetään ”ohitusta” tarkoittavaa sanaa passover, joka viittaa Jumalan egyptiläisille langettamista vitsauksista viimeiseen. Kuoleman enkelin oli määrä tappaa jokaisen perheen esikoislapsi, mutta hän säästi Jumalan valittuun kansaan kuuluvat israelilaiset. Nämä olivat merkinneet kotinsa ovenpielet karitsan verellä, jotta enkeli tietäisi ohittaa heidän talonsa.
Juutalaiset muistavat tätä ”ohitusta” ja sitä seurannutta vapautumista Egyptin orjuudesta yhä syömällä happamatonta leipää ja muita symbolisia ruokia:
- Maror: Karvaat yrtit symboloivat katkeraa orjuutta faraon Egyptissä.
- Haseret: Kitkeristä juurikkaista tehty salaatti viittaa marorin tavoin Egyptin orjuuteen.
- Haroset: Karkea, ruskehtava sekoitus hedelmiä, viiniä ja pähkinöitä symboloi laastia, jota juutalaiset käyttivät raataessaan orjina Egyptissä.
- Karpas: Vihreät vihannekset – kuten persilja tai lehtiselleri – symboloivat toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
- Zeroah: Yleensä lampaan- tai vuohenpotka, joka linkittää ennen Egyptistä pakoa uhrattujen lampaiden veren myöhempään uhriperinteeseen Jerusalemin temppelissä.
- Beitsa: Kovaksi keitetty muna viittaa niin ikään Jerusalemin temppelin uhriperinteeseen. Munan pyöreä muoto taas symboloi elämän kiertoa ja uusia alkuja.
Viimeisen aterian jälkeen Jeesus opetuslapsineen meni läheiselle mäelle, jota kutsuttiin Öljyvuoreksi sillä kasvavien oliivipuiden vuoksi. Jeesus tiesi loppunsa lähestyvän ja ilmoitti opetuslasten pettävän hänet vielä samana yönä.
Opetuslapset torjuivat väitteen kiivaasti. Etenkin uskollinen Pietari protestoi äänekkäästi: ” Vaikka kaikki luopuisivatkin sinusta, niin minä en tee sitä koskaan.”
Jeesus vastasi siihen, että Pietari kieltäisi hänet peräti kolme kertaa ennen kuin kukko aamulla laulaa.
Juudaksen suudelma: kavallus 30 hopearahasta
Jeesus rukoilee opetuslasten nukkuessa. Venetsialaisen Giovanni Bellinin maalaus (maalattu noin vuosina 1459–1465).
Yksi kiirastorstain dramaattisimmista tapahtumista on Juudas Iskariotin petturuus. Juudas oli ilmiantanut Jeesuksen rahasta juutalaisille viranomaisille jo ennen yhteistä pääsiäisateriaa.
Öljymäeltä Jeesus johdatti opetuslapsensa Getsemanen puutarhaan, jossa lähestyvä kuolema alkoi ahdistaa häntä.
Hän vetäytyi useita kertoja yksinäisyyteen rukoilemaan, ja aina kun hän palasi tovereidensa luo, nämä olivat nukahtaneet.
Jeesuksen nuhdellessa opetuslapsiaan Juudas tuli heidän luokseen ja suuteli Jeesusta. Hänellä oli mukanaan ylipappien asemiehiä, ja suudelma oli ennalta sovittu merkki, josta nämä tunnistaisivat Jeesuksen.
Kun asemiehet olivat vanginneet Jeesuksen, yksi opetuslapsista tarttui miekkaan ja viilsi yhdeltä heistä korvan irti, mutta Jeesus kehotti häntä panemaan miekan tuppeen. Rukoileminen oli auttanut Jeesusta hyväksymään kuolemansa, ja hän oli valmis vastaanottamaan kirjanoppineiden tuomion.
”Juudaksen suudelmalla” tarkoitetaan nykyäänkin tapahtumaa, joka vaikuttaa hyväntahtoiselta mutta johon liittyy todellisuudessa kavalia tarkoitusperiä. Kohtaus 1300-luvulla maalatusta freskosta San Gimignanossa Italiassa.
Juudaksen kerrotaan saaneen Jeesuksen kavaltamisesta palkkioksi 30 hopearahaa. Se oli ilmeisesti aikansa mittapuulla muhkea summa.
Kun Juudas pian katui petturuuttaan ja palautti 30 hopearahaa temppelille, papit ostivat rahoilla ruukuntekijältä maatilkun, jota alettiin kutsua ”Veripelloksi”.
Pietari kielsi Jeesuksen kolmesti: näytösoikeudenkäynti
Jeesus ylipapin kuulusteltavana. Hollantilaisen Gerard van Honthorstin (1592–1656) maalaus.
Toinen kiirastorstain kristinuskon kannalta merkittävistä tapahtumista oli se, kun apostoli Pietari kielsi tuntevansa Jeesuksen ylipapin kuulustellessa tätä.
Kun Jeesus oli pidätetty Getsemanen puutarhassa vangitsijat veivät hänet kirjanoppineista koostuneen neuvoston eteen, jotta nämä voisivat arvioida hänen syyllisyyttään.
Juutalaisen oikeuskäytännön mukaisesti Jeesusta olisi pitänyt pitää vangittuna temppelissä, kunnes kaikki kirjanoppineiden neuvoston 72 jäsentä olisivat koolla kuullakseen häntä.
Ylipappi Kaifas ei kuitenkaan aikonut ottaa riskejä. Hän halusi tuomita Jeesuksen mahdollisimman pian, eikä oikeudellisille prosesseille ollut aikaa. Niinpä Jeesuksen kohtalo ratkaistiin näytösoikeudenkäynnissä.
Jeesusta ei viety temppeliin vaan ylipapin taloon, jossa häntä odotti hätäisesti koolle kutsuttu tuomioistuin.
Pietari kieltää Jeesuksen. Tanskalaisen Carl Blochin (1834–1890) maalaus.
Matteuksen evankeliumin mukaan ylipappi yritti hankkia väärän todistuksen Jeesusta vastaan, mutta sellaista ei löytynyt.
Niinpä kirjanoppineet päättivät syyttää Jeesusta jumalanpilkasta, koska tämä väitti olevansa Jumalan poika. Hänet todettiin nopeasti syylliseksi.
Sillä välin Pietari, joka oli vannonut olevansa Jeesukselle ikuisesti uskollinen, odotti tätä ulkona. Mutta kun Pietari kuuli, että neuvosto oli tuominnut Jeesuksen, hän kielsi kolmesti tuntevansa tätä.
Kun hän kielsi Jeesuksen kolmannen ja viimeisen kerran, lähistöllä kiekui kukko. Ennustus oli käynyt toteen, ja Pietari purskahti itkuun.
Kiirastorstai oli ohi, ja edessä oli pitkäperjantai ja ristiinnaulitseminen.
Näin kiirastorstaita vietetään nykyään
Kiirastorstain tapahtumat ovat keskeisiä kristinuskon perinteessä. Niiden merkityksestä ei kuitenkaan ole täyttä yksimielisyyttä, ja siksi kiirastorstaita vietetään eri tavoin eri puolilla maailmaa.
Monissa maissa papit pesevät seurakuntalaistensa jalat, aivan kuten Jeesus aikoinaan. Jopa paavi Franciscus on monesti pessyt eri uskontokuntiin kuuluvien vankien ja turvapaikanhakijoiden jalkoja.
Britanniassa hallitsijalla oli entisaikaan tapana pestä rituaalisesti alamaistensa jalkoja, mutta tavan korvasi ”Maundy moneyn” eli almuja symboloivan rahan jakaminen.
”Maundy money” on laillinen maksuväline. Kolikot ovat suosittuja keräilykohteita, ja niiden keräilyarvo ylittää reilusti niiden nimellisarvon.
Tšekissä, Slovakiassa ja Luxemburgissa kirkonkellot vaikenevat kiirastorstain ja lankalauantain väliseksi ajaksi, koska perinteen mukaan kellojen sanotaan ”menneen Roomaan”. Joillakin alueilla lapset kutsuvat ihmisiä kirkkoon metelöimällä esimerkiksi räikillä.
Kiirastorstai on pyhäpäivä muun muassa Tanskassa, Norjassa ja useimmissa entisissä Espanjan siirtomaissa, kun taas esimerkiksi, Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa se on aivan tavallinen työpäivä.
Mistä nimi ”kiirastorstai” tulee?
Jeesus pesee opetuslastensa jalat. Bysantin aikainen mosaiikki Kreikan Boiotiasta.
Kiirastorstain nimi viittaa siihen, että Jeesus pesi opetuslasten jalat ennen heidän viimeistä ateriaansa.
Suomenkielinen nimi kiirastorstai tulee muinaisskandinaavin sanasta, jota nykyruotsissa vastaa ”puhdasta” tai ”kaunista” tarkoittava sana skära. Kansanperinteessä kiirastorstaina oli tapana ajaa kiira eli pahansuopa henkiolento pois pihapiiristä ja näin ”puhdistaa” pihapiiri pahasta.
Milloin kiirastorstai on?
Kiirastorstai on luonnollisesti aina kolme päivää ennen pääsiäissunnuntaita. Katolisessa kirkossa ja protestanttisissa kirkoissa pääsiäissunnuntai on aina kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kevätpäiväntasaus osuu Pohjois-Euroopassa välille 19.–21. maaliskuuta, mutta Kuun vaiheet muuttuvat vuodesta toiseen.
Kiirastorstai vuosina 2023–2027
- 2023: 6. huhtikuuta
- 2024: 28. maaliskuuta
- 2025: 17. huhtikuuta
- 2026: 2. huhtikuuta
- 2027: 25. maaliskuuta