Keitä olivat hussilaiset?

Katolista kirkkoa arvostellut pappi Jan Hus poltettiin roviolla, mikä nosti hänen seuraajansa avoimeen kapinaan mahtavaa kirkkoa ja saksalais-roomalaista keisaria vastaan.

Katolista kirkkoa arvostellut pappi Jan Hus poltettiin roviolla, mikä nosti hänen seuraajansa avoimeen kapinaan mahtavaa kirkkoa ja saksalais-roomalaista keisaria vastaan.

Weapons & Warfare & Shutterstock

Hussilaiset olivat 1400-luvulla muun muassa kirkon uudistusta vaatineita Böömin kuningaskunnassa vaikuttaneita kapinallisia tšekkejä.

Heitä kutsuttiin hussilaisiksi, sillä heidän hengellinen johtajansa oli pappi Jan Hus.

Hus vaati, että saarnat olisi pidettävä tšekiksi ja että Böömin saksalainen yläluokka ei enää saisi ostaa itselleen korkeita virkoja.

Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Sigismund lähetti Saksalaisen ritarikunnan ritareita tukahduttamaan kapinaa, mutta hussilaiset voittivat ritarit kerta toisensa jälkeen vuosina 1419–1434 muun muassa kekseliään kenraalinsa Jan Žižkan ansiosta.

© Cosmographie Universalis

Jan Hus

Tšekkiläinen teologi ja pappi Jan Hus alkoi opettaa Prahan yliopistossa vuonna 1398, ja hänen katolisen kirkon kritiikkinsä sai paljon kannattajia.

Vuonna 1414 Husia pyydettiin esittelemään näkemyksiään kirkolliselle konsiilille, mutta hänet pidätettiin heti hänen saavuttuaan paikalle.

Kun Hus ei suostunut kieltämään kritiikkiään, hän päätyi roviolle.

Hussilaisten uraauurtavan taktiikan sydän olivat liikuteltavat linnoitusvaunut, saksaksi Wagenburg.

Linnoitusvaunut asetettiin taistelukentän lähelle hussilaisia sotilaita ja tykistöä suojaavaksi ympyräksi, minkä jälkeen tykistö alkoi ampua vihollista ja pakotti vastapuolen hyökkäykseen.

Kun vihollissotilaat lähestyivät, he törmäsivät aseistettuja sotilaita täynnä olevien vaunujen läpitunkemattomaan muodostelmaan.

Kun ritarit vetäytyivät hyökkäyksestä, hussilaiset lähettivät ratsuväkensä vaunumuodostelman suojista tuhoamaan vihollisjoukot.

Monien tappioiden vuoksi keisari ja paavi joutuivat vuonna 1433 allekirjoittamaan asiakirjan, jolla he suostuivat kapinallisten vaatimuksiin.

Hussilaisilla oli kuitenkin sisäisiä ristiriitoja, ja jo vuonna 1434 radikaalit hussilaiset hävisivät maltillisemmalle utrakvisteille, jotka olivat liittoutuneet katolilaisten kanssa.