Keitä olivat hugenotit?

Historioitsijoiden arvion mukaan noin 2 000 protestanttia kuoli Pariisissa Pärttylinyönä. Uskonkiista jatkui ja uhriluku moninkertaistui seuraavina viikkoina.

Historioitsijoiden arvion mukaan noin 2 000 protestanttia kuoli Pariisissa Pärttylinyönä. Uskonkiista jatkui ja uhriluku moninkertaistui seuraavina viikkoina.

Fine Art Images/Imageselect

1500- ja 1600-luvun Ranskassa katoliset kutsuivat ranskalaisia protestantteja hugenoteiksi.

Sanan alkuperä on epä­selvä, mutta se saattaa olla ranska­laisten muunnos saksan valaliittolaista tarkoittavasta sanasta Eid­genosse.

Hugenottien oppi-isä oli Jean Calvin (1509–1564), joka halusi uudistaa katolista kirkkoa.

Suurin osa ranskalaisista oli 1500-luvulla katolisia, mutta vuosi­sadan puolivälissä hugenotteihin liittyi niin paljon ihmisiä, varsinkin aatelisia ja porvareita, että sekä katolinen kirkko että kuningashuone alkoivat huolestua.

Uskonsuuntien väliset jännitteet kas­voivat, hugenotteja alettiin vainota, ja vuosisadan loppupuolella vainot kärjis­tyivät monesti väkivaltaisuuksiksi.

Pärttylinyön verilöylyssä kuoli monia hugenottijohtajia.

© Flickr

Vihanpito näkyi julmimmin elokuussa 1572 niin kutsutussa Pärttylinyön verilöylyssä, jolloin katoliset pahoinpitelivät ja tappoivat hugenotteja ympäri Pariisia.

Historioitsijoiden arvion mukaan henkensä menetti noin kaksituhatta protestanttia.

Levottomuudet levisivät seuraavien viikkojen aikana useisiin Ranskan maakuntiin, ja lopullinen kuolonuhrien määrä saattoi olla noin 20 000.

Konfliktit jatkuivat vielä 1600-luvulla, ja niiden vuoksi noin puoli miljoonaa ranskalaista protestanttia pakeni maasta muun muassa Hollantiin, Englantiin, saksankielisiin maihin ja pohjoismaihin.

Hugenotit saivat uskonvapauden ­Ranskassa vasta vuonna 1787.