Jouluevankeliumi – totta vai silkkaa satua?

Jeesus syntyi tallissa, ja Herodes murhautti kaikki poikalapset. Näin evankelistat kirjoittivat lähes 2 000 vuotta sitten, mutta mitä mieltä arkeologit ja historioitsijat ovat? HISTORIA-lehti etsii vastauksia.

Jeesus syntyi tallissa, ja Herodes murhautti kaikki poikalapset. Näin evankelistat kirjoittivat lähes 2 000 vuotta sitten, mutta mitä mieltä arkeologit ja historioitsijat ovat? HISTORIA-lehti etsii vastauksia.

Shutterstock

Suomen kirkoissa luetaan joulukirkossa takuuvarmasti jouluevankeliumia. Tuttu joulukertomus on edelleen vaikuttava – yli 2 000 vuotta siinä kuvattujen tapahtumien jälkeen. Mutta vastaako evankeliumin kertomus arkeologien, historioitsijoiden ja muiden tutkijoiden käsitystä Betlehemin ensimmäisestä joulusta?

JEESUS SYNTYI NELJÄ VUOTTA ETUAJASSA

Luukkaan evankeliumissa sanotaan: ”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana.”

Jeesuksen syntymäjuhlaa vietetään meillä 24. joulukuuta. Raamatussa ei kuitenkaan mainita sanallakaan, että hän syntyi joulukuussa – eikä syntymävuodestakaan ole varmuutta.

Kristityt viettävät joulua joulukuussa siksi, että kirkkoisät vahvistivat 300-luvulla Jeesuksen syntymäpäiväksi 25. joulukuuta, jolloin roomalaiset olivat viettäneet keskitalven juhlaa auringonjumala Sol Invictuksen kunniaksi.

Kristityt halusivat syrjäyttää auringonjumalan juhlimalla Jeesuksen syntymää samana päivänä, ja suunnitelma onnistui: Vuonna 391 Rooman keisari Theodosius kielsi kaikki pakanalliset jumalat ja teki kristinuskosta valtakuntansa ainoan sallitun uskonnon.

Jeesus-lapsi seimessä eli jouluseimi

Jeesus seimessä: Vanhoissa kuvissa seimi on usein kuvattu arkuksi, mikä viittaa Jeesuksen tulevaan marttyyrikuolemaan. Talli Jeesuksen syntymäpaikkana korostaa Jumalan pojan syntymää vaatimattomiin olosuhteisiin.

© Jens Ulrik Weper

Vanhat lähteet, kuten kreikkalainen historioitsija Tallos vuonna 55 jaa., vahvistavat, että Jeesus oli historiallinen henkilö. Syyrialainen filosofi Mara bar Serapion kirjoitti vuonna 73 jaa. ”juutalaisten viisaan kuninkaan” teloituksesta.

Jeesuksen syntymävuodesta ei kuitenkaan ole varmuutta. Meidän ajanlaskumme mukaan hän syntyi 2 022 vuotta sitten, mutta munkki Dionysios Exiguus, joka kehitti ajanlaskumme 500-luvulla, ei määritellyt Vapahtajan syntymävuotta tarkasti.

Jouluevankeliumi antaa kuitenkin tärkeän vihjeen kertomalla, että Jeesus syntyi keisari Augustuksen määräämän väestönlaskennan aikana.

Augustus oli Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari (27 eaa.–14 jaa.), ja hän toteutti väestönlaskennan selvittääkseen alamaistensa – ja verotettavien – määrän.

Evankelista Luukkaan mukaan väestönlaskenta tapahtui Quiriniuksen ollessa maaherrana Rooman Syyrian provinssissa, mikä viittaa vuoteen 7 jaa. Historioitsijat luottavat kuitenkin enemmän evankelista Matteukseen, joka kertoo Jeesuksen syntyneen hieman ennen kuningas Herodeksen kuolemaa – eli vuonna 4 eaa. Jos näin on, Jeesus syntyikin jo neljä vuotta ennen ”virallista” syntymäpäiväänsä.

MARIAN PITKÄ MATKA AASIN SELÄSSÄ

Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.

Roomalaisten tiedetään järjestäneen Jeesuksen syntymän aikoihin useita väestönlaskentoja, mutta historialliset lähteet eivät mainitse mitään siitä, että kansalaiset olisi rekisteröity synnyinkaupungissaan. Vaatimus vaikuttaa epäloogiselta, sillä se olisi merkinnyt monille pitkiä matkoja.

Matka Nasaretista Juudean Betlehemiin on noin sata kilometriä, mikä on pitkä taival riippumatta siitä, taitettiinko se jalan vai aasin selässä. Viimeisillään raskaana olleelle Marialle se olisi ollut lähes ylivoimainen ponnistus.

Yhdysvaltalainen raamatuntutkija Bruce Chilton ja arkeologi Aviram Oshri ovatkin esittäneet vaihtoehtoisen teorian: Heidän mukaansa Betlehem-nimisiä kaupunkeja olikin kaksi. Jos Jeesus syntyikin Juudean sijasta Galilean Betlehemissä, Marian olisi pitänyt ratsastaa Nasaretista vain reilut 10 kilometriä.

Tutkijakaksikko on kuitenkin jäänyt yksin teoriansa kanssa, eikä se saa tukea myöskään kristillisestä perinteestä.

SYNTYMÄPAIKKAA SIIRRETTIIN

Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

”Synnytti piltin Betlehem”, lauletaan joululaulussa, mutta vanhimmassa, Markuksen evankeliumissa, Kristukseen viitataan nimellä ”Jeesus Nasaretilainen”. Arkeologien mukaan Nasaret oli Jeesuksen aikana maakuntakaupunki, jossa oli enintään 1 200 asukasta.

Betlehemistä alettiin puhua Jeesuksen syntymäpaikkana vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Juutalaisille Betlehem on kuningas Daavidin syntymäpaikka, ja profeetat olivat ennustaneet juutalaisten pelastajan syntyvän siellä.

Joosefin poikana Jeesus oli Matteuksen mukaan kuningas Daavidin jälkeläinen. Monet tutkijat uskovatkin, että sekä Luukas että Matteus väittivät ovelasti Jeesuksen syntyneen Betlehemissä korostaakseen tämän asemaa juutalaisille.

Maria ja Jeesus tallissa

Neitsyt Maria: Jeesus-lapsen äiti kuvataan usein punaisissa ja sinisissä vaatteissa. Punainen symboloi maata, sininen taas jumalallista taivasta. Värit viestittävät, että taivas ja maa yhdistyivät Neitsyt Mariassa: Jeesus on sekä hänen lapsensa että Jumalan poika.

© Jens Ulrik Weper

Mariasta ei tiedetä paljonkaan – kristillisen kaanonin teksteissä todetaan vain, että Jeesus ”syntyi naisesta” ja että Maria oli neitsyt tullessaan raskaaksi. Jeesuksen sikiämisen yksityiskohdat ovat hämärän peitossa, ja evankelistatkin ovat asiasta erimielisiä.

Matteuksen ja Luukkaan mukaan Maria tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä ja oli siten kunniallinen neitsyt synnyttäessään Jeesuksen. Johannes sen sijaan puhuu Joosefista Jeesuksen isänä.

Jos neitsyestä sikiämisen ihmettä ei oteta lukuun, on voinut tapahtua seuraavaa: Maria ja Joosef olivat harrastaneet esiaviollista seksiä ja Jeesus oli siten avioton; tai Maria oli ollut Joosefille uskoton, mikä olisi sen ajan yhteiskunnassa merkinnyt sitä, että Maria oli portto. Molemmissa tapauksissa Jeesus oli yhteiskunnan silmissä äpärä.

On myös esitetty, että roomalainen sotilas oli raiskannut Marian.

Kristityt korostivat kuitenkin Marian neitsyyttä. Tutkijoiden mukaan evankelistat halusivat tietoisesti levittää oppia Jeesuksen neitseellisestä syntymästä, koska se teki hänestä helpomman hyväksyä. Antiikin Roomassa ja Kreikassa näet uskottiin, että merkkihenkilöt syntyivät jonkin jumalan ja neitsyen kohtaamisesta.

Paimenet ja Jeesus-lapsi

Paimenet: Paimenet olivat yhteiskunnan pohjasakkaa päivätyöläisten ja tullivirkailijoiden ohella. Paimenella oli kuitenkin taivaallinen tehtävä jo Vanhassa testamentissa. ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu”, todetaan Psalmien kirjassa.

© Torsten Weper

PAIMENIA EI ARVOSTETTU

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet.

Betlehem sijaitsi Juudean maakunnassa Välimeren ja Kuolleenmeren välissä. Alueella ei ollut Roomalle taloudellista merkitystä, ja siksi sen asukkaat saivat pitkälti elellä omissa oloissaan.

Juutalainen yhteiskunta jakautui hierarkkisesti ala-, keski- ja yläluokkaan. Paimenet nukkuivat suuren osan vuodesta ulkona, ja heidän työtään halveksittiin. He olivat yhteiskunnan pohjasakkaa pienviljelijöiden, päivätyöläisten, kalastajien ja tullivirkailijoiden ohella. Kalastajat saattoivat kuitenkin nousta keskiluokkaan, jos he omistivat oman veneensä. Yläluokkaa taas edustivat esimerkiksi kirjanoppineet, jotka tutkivat ja sovelsivat Raamatun lakeja.

Evankeliumissa paimenet saivat luultavasti ensimmäisinä tiedon Vapahtajan syntymästä siksi, että sanalla ”paimen” oli vahva symbolinen kaiku: Vanhan testamentin mukaan kuningas Daavid oli ollut alun perin paimen – eli hän oli ottanut jättimäisen harppauksen yhteiskunnan arvoasteikossa.

Kertomus sosiaalisesta noususta oli 2 000 vuotta sitten yhtä kiehtova kuin nykyaikana, jolloin tv-koomikosta voi tulla presidentti.

JEESUS-LAPSI TALLISSA

Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Mielikuvissamme Jeesus syntyi tallissa – ja tunnelmalliset kuvat Mariasta, Jeesuksesta ja Joosefista aasin ja härän kanssa toistuvat jouluseimiasetelmissa.

Luukas ja Matteus eivät kuitenkaan mainitse aaseja tai härkiä – ne esiintyvät ensimmäisen kerran vasta 600-luvulta peräisin olevassa tekstissä. Evankelistat eivät liioin kerro Jeesuksen syntyneen tallissa, mutta siitä he ovat samaa mieltä, että hänet pantiin seimeen.

Jeesus ja Joosef aasin ja härän kanssa

Härkä ja aasi: Viittaus eläimiin Jeesuksen seimen äärellä on peräisin myöhemmästä evankeliumista, jonka kirkko leimasi väärennökseksi. Evankeliumissa kuvataan myös Jeesuksen lapsuutta. Härkä on juutalainen uhrieläin, ja sen voidaan tulkita edustavan juutalaisia kansana.

© Jens Ulrik Weper

BETLEHEMISSÄ EI OLLUT MAJATALOA

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.”

Jouluevankeliumin perusteella voisi luulla, että Betlehem oli vilkas kaupunki, jossa oli useita majataloja, ja että paimenet joutuivat etsimään vastasyntynyttä Jeesusta pitkään.

Arkeologiset löydöt kuitenkin osoittavat, että Betlehem oli siihen aikaan pelkkä kyläpahanen, jossa oli vain muutamia taloja ja enintään 300 asukasta (nykyään asukkaita on noin 28 000).

Arkeologit löysivät merkkejä Betlehemin Raamatun aikaisesta asutuksesta muun muassa vuonna 2016.

”Kaivoimme varhaisiin maakerroksiin asti ja löysimme ruukunsirpaleita Jeesuksen ajoilta”, kertoo arkeologian professori Shimon Gibson Pohjois-Carolinan yliopistosta.

Betlehem 1800-luvulla

Betlehem oli pelkkä pieni kyläpahanen pitkälle 1800-luvulle, jolloin tämä kuva on otettu.

© Transfer from reference collections

Jeesuksen elinaikana Betlehemillä ei ollut kaupallista merkitystä, eikä kylän halki kulkenut karavaanireittejä. Siksi historioitsijat ovatkin pohtineet, oliko kaupungissa ylipäätään järkevää pitää majataloa – etenkin kun Jerusalemiin oli vain 9 kilometriä matkaa.

Luukkaan evankeliumin alkuperäisversiossa ei kaiken lisäksi edes käytetä sanaa ”majatalo” vaan kreikan sanaa kataluma, joka tarkoittaa vierashuonetta tai leposijaa.

Muinaisina aikoina pikkukylien taloissa oli yleensä vain yksi suuri huone, jossa sekä ihmiset että eläimet asuivat. Lisäksi oli erillinen vierashuone, jossa sukulaiset tai ystävät saattoivat majoittua lyhyemmän tai pidemmänkin aikaa.

He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään.

Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

Itämaan tietäjät antavat lahjoja Jeesukselle.

Itämaan tietäjät: Raamatussa ei mainita tietäjiä olleen kolme – sen sijaan siellä kerrotaan kyllä, että tietäjät toivat kolme lahjaa (kultaa, suitsuketta ja mirhaa). Tietäjiä kutsutaan joskus myös ”kolmeksi kuninkaaksi”, vaikka he olivat luultavasti astrologeja.

© Torsten Weper

ITÄMAAN TIETÄJÄT

Luukkaan kertomus joulun ihmeestä päättyy tähän, mutta hän ei suinkaan ole evankelistoista ainoa, joka kertoi Jeesus-lapsesta – myös Matteus käsitteli aihetta.

Historioitsijat uskovat, että Matteuksen evankeliumi on kirjoitettu noin vuonna 85 eli ennen Luukkaan evankeliumia, joka kirjoitettiin noin vuonna 100.

Matteus ei kerro varsinaisesti mitään Jeesuksen syntymästä vaan ajasta sitä ennen, jolloin Joosef aikoi erota Mariasta, koska tämä oli raskaana toiselle. Enkeli suostutteli hänet kuitenkin luopumaan eroaikeista. Pian sen jälkeen Matteus esittelee itämaan tietäjät (Matt. 2):

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodes Suuren aikana, Jerusalemiin saapui idästä tietäjiä, jotka tulkitsivat ennusmerkkejä.

”Missä on se juutalaisten kuningas, joka on juuri syntynyt?”, he kysyivät. ”Me näimme idässä hänen tähtensä ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitusta.”

Kaikki tietävät, että Jeesuslapsen luona kävi kolme viisasta miestä, vaikka Matteus ei mainitse tietäjien lukumäärää. Luultavasti tietäjiä kerrotaan kristillisessä perinteessä olevan kolme, koska he toivat kolme lahjaa: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Juuri muuta evankeliumin tietäjistä ei tiedetäkään – Matteus sanoo vain, että he tulivat idästä kunnioittamaan juutalaisten uutta kuningasta.

Evankeliumit on kirjoitettu kreikaksi, ja kreikkasi tietäjiin viitataan sanalla magoi, joka tarkoittaa ”maagia” eli astrologia tai ennustajaa.

Tietäjien nimet – Melchior, Kaspar ja Balthasar – puolestaan juontuvat kreikkalaisesta legendasta noin vuodelta 500.

HERODES OLI VALLANHIMOINEN DESPOOTTI

Tämän kuullessaan kuningas Herodes järkyttyi, ja koko Jerusalem alkoi kohista. Herodes kutsui koolle kaikki ylipapit ja oppineet ja kysyi heiltä, missä Kristus syntyisi.

”Juudean Betlehemissä”, he vastasivat.

Profeetan kirjassa näet sanotaan: ”Sinä, Juudan Betlehem, et suinkaan ole vähäisin heimosi johtajista. Sinusta syntyy hallitsija, joka paimentaa kansaani Israelia.”

Rooman senaatti nimitti Herodeksen Juudean kuninkaaksi vuonna 40 eaa. Roomalaisten avulla hän valloitti Jerusalemin vuonna 37 eaa., ja ”Herodes Suuri” oli roomalaisten uskollinen käsikassara Lähi-idässä koko valtakautensa ajan.

Vaikka Herodes onnistuikin yhdistämään Palestiinan suurvallaksi, jonka talous kukoisti hänen hallintokautensa aikana, hänen juutalaiset alamaisensa eivät koskaan hyväksyneet häntä lailliseksi kuninkaakseen.

Kansansuosiota kalastellakseen Herodes käynnisti mittavia rakennushankkeita, joihin lukeutuivat muun muassa uusi Välimeren-satama Caesarea Maritima, Kuolleenmeren rannalle rakennettu Masadan linnoitus ja Jerusalemin temppelin laajennus.

Rahat hän hankki keräämällä veroja, mikä ei todellakaan lisännyt hänen kansansuosiotaan. Lisäksi hän turvautui väkivaltaan ja sortoon pysyäkseen vallassa ja oli julma tyranni myös läheisilleen: Hän teloitti vaimonsa Mariammen mustasukkaisuuden vallassa ja murhautti kapinan pelossa useita sukulaisiaan – mukaan lukien kaksi Mariammen kanssa saamaansa poikaa.

Ajan mittaan Herodeksesta tuli yhä vainoharhaisempi, ja hän sairasteli paljon viimeisinä elinvuosinaan. Juutalaisen historioitsija Josephuksen mukaan Herodesta piinasi elämänsä lopulla kuume, sietämätön kutina, jatkuva kipu, jalkojen turvotus, tulehdukset, hengitysvaikeudet sekä kouristukset, ja lisäksi hänen sukuelimissään oli matoja.

Tietyn talon etsiminen Betlehemistä pelkästään yhden tähden avulla kuulostaa hakuammunnalta. Voikin olla, että itämaan tietäjät seurasivat meteoriparvea.

© Shutterstock

BETLEHEMIN TÄHTI

Silloin Herodes kutsui tietäjät salaa luokseen ja kyseli heiltä tarkasti, milloin tähti oli ilmestynyt. Hän lähetti heidät Betlehemiin ja sanoi: ”Menkää sinne ja ottakaa perusteellisesti selvää tästä lapsesta. Ilmoittakaa minulle, kun löydätte hänet, niin että minäkin voin tulla osoittamaan hänelle kunnioitustani.”

Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan. He huomasivat taivaalla saman tähden, jonka olivat nähneet idässä. Tähti johdatti heitä ja pysähtyi sen paikan ylle, missä lapsi oli. Tähden nähdessään tietäjät olivat riemuissaan.

Tietäjät seurasivat Betlehemin tähteä Jeesuksen seimelle, mutta mitä he oikeasti näkivät taivaalla?

Sitä tähtitieteilijät ovat siitä lähtien pohtineet – ja tutkineet, sillä tähtien ja planeettojen sijainti taivaalla on ennustettavissa. Siksi tähtitieteilijät voivat palata ajassa taaksepäin ja laskea, miltä tähtitaivas näytti tietyllä hetkellä.

Laskelmat eivät viittaa siihen, että Betlehemin yllä olisi loistanut erityisen kirkas tähti. Toisaalta historioitsijat tietävät, että kiinalaiset tiedemiehet havaitsivat vuonna 5 eaa. taivaalla useita komeettoja, jotka saattavat selittää tarinan Betlehemin tähdestä.

Meteoriparvi tai supernova eli tähden räjähdys voivat myös selittää, miksi Betlehemin yllä näytti loistavan poikkeuksellisen kirkas tähti. Todennäköisempi selitys on kuitenkin se, että itämaan tietäjät näkivät kosmisen kohtaamisen eli konjunktion.

Se on optinen illuusio, joka syntyy, kun kaksi planeettaa – tässä tapauksessa Venus ja Jupiter – asettuvat Maasta katsottuna samalle linjalle niin, että ne näyttävät sulautuvan yhdeksi kirkkaaksi tähdeksi.

Mitä lahjaksi Jumalan jälkikasvulle? Betlehemiin matkanneet tietäjät toivat mukanaan idän himoituimpia aarteita – ja tulivat samalla aloittaneeksi nykyisen joululahjaperinteen.

Kulta – lahja Jeesukselle
© Shutterstock

Kuninkaiden metalli
Kultaa pidettiin kuninkaiden metallina, ja siten se symboloi Jeesuksen asemaa kuninkaana. Kulta oli tunnettu Lähi-idässä jo vuosituhansien ajan, ja kultakoruja on löydetty esimerkiksi sumerilaisten muinaisen Urin kaupungin kuninkaallisista haudoista, jotka on ajoitettu noin 2500-luvulle eaa.

Suitsuke – lahja Jeesukselle
© Shutterstock

Tuoksuja jumalille
Monissa uskonnoissa esimerkiksi uhrausten ja puhdistautumisrituaalien yhteydessä käytetään suitsukkeita, joiden savun ajatellaan leijailevan ilahduttamaan jumalaa tai jumalia. Jerusalemin temppelissäkin oli suitsukealttari.

Mirha – lahja Jeesukselle
© Shutterstock

Hienointa pihkaa
Mirha on tuoksuvaa pihkaa. Sitä saadaan Commiphora-suvun pensaasta, joka kasvaa Afrikan ja Arabian niemimaan trooppisilla alueilla. Juutalaisille mirha oli tärkeä voiteluöljyn ainesosa, ja egyptiläiset käyttivät sitä palsamointiin.

POIKALAPSET MURHATTIIN

He menivät taloon, näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian ja heittäytyivät maahan osoittaakseen kunnioitustaan. Sitten he avasivat aarrearkkunsa ja antoivat lapselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa, kallista voidetta. Tietäjät saivat unessa Jumalalta kehotuksen olla palaamatta Herodeksen luokse. Niinpä he menivät toista kautta takaisin omaan maahansa.

Tietäjien mentyä Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes ilmoitan toisin, sillä Herodes etsii lasta tappaakseen hänet.”

Joosef nousi keskellä yötä, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin. – –

Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan. Hän raivostui ja lähetti miehensä tappamaan kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat Betlehemin alueelta. Ikäraja perustui siihen, mitä hän oli saanut selville tietäjiltä.

Herodes murhautti kaikki poikalapset.

Kuningas Herodeksen väitetään murhauttaneen kaikki poikalapset raivatakseen Jeesuksen tieltään.

© Getty Images

Jokaisessa kunnon tarinassa on roisto, ja Uudessa testamentissa se on Herodes, jonka nimi liitetään peruuttamattomasti murhiin ja juonitteluun. Uudessa testamentissa Herodesta kuvataan julmaksi ja sairaalloisen epäluuloiseksi kaikkia niitä kohtaan, joiden hän epäili yrittävän syöstä hänet valtaistuimelta.

Ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa, että Herodes määräsi lasten joukkomurhan raivatakseen Jeesuksen tieltään. Verilöylyä ei mainita missään muussa lähteessä, ja useimmat tutkijat pitävät sitä keksittynä. Jos vauvojen joukkomurha todella olisi tapahtunut, siitä olisi puhuttu kaikkialla antiikin maailmassa.

Joosef ja Maria veivät Jeesus-lapsen Egyptiin.

Joosef sai unessa käskyn viedä perheensä turvaan Egyptiin.

© Getty Images

Matteuksen tarina lapsenmurhista saattaa liittyä siihen, että Herodes surmautti omat poikansa. Tarina poikalasten joukkomurhasta tunnetaan myös Vanhasta testamentista, ja voikin olla, että Matteus sai vaikutteita Mooseksen tarinasta: 2. Mooseksen kirjan mukaan egyptiläiset halusivat tappaa kaikki vastasyntyneet juutalaispojat, mutta Mooses selvisi hengissä, koska hänet pantiin koriin ja laskettiin Niilin vietäväksi.

Kaiken kaikkiaan tutkijat eivät ole löytäneet jouluevankeliumista ja Matteuksen evankeliumista paljonkaan sellaista tietoa, jota aikalaislähteet tai arkeologiset löydöt tukisivat. Raamattu on ja pysyy uskon asiana.

Matteuksen tarina Jeesus-lapsesta saa kuitenkin onnellisen lopun: Maria ja Joosef veivät lapsen Egyptiin, jossa perhe asui Herodeksen kuolemaan asti. Sankari jäi henkiin – joksikin aikaa – ja hänestä tuli kristinuskon keskeinen hahmo ja syy siihen, että monet meistä voivat pian nauttia jouluherkuista, laulaa joululauluja ja saada lahjoja.

Uuden testamentin neljä evankelistaa

Flaamilainen taidemaalari Jacob Jordaens kuvasi neljä evankelistaa kirjoittamassa Raamatun tekstejä yhdessä. Niin tuskin oikeasti tapahtui.

© Getty Images

Evankelistat: Raamatun tekstien kirjoittajat

Evankelistoja Matteusta, Markusta, Luukasta ja Johannesta pidettiin pitkään Jeesuksen opetuslapsina. Evankeliumien kielen ja sisällön tutkimusten mukaan he kuitenkin elivät jonkin verran kuvaamiensa tapahtumien jälkeen.

Luukkaan evankeliumi: Sisältää jouluevankeliumin.
Kuka Luukas oli? Sitä ei tiedetä varmuudella. Hän itse kirjoittaa kuulleensa tapahtumista muilta ja hänen uskotaan kirjoittaneen myös ”Apostolien teot” (UT:n viides kirja).

Johanneksen evankeliumi: Ei kerro Jeesuksen syntymästä. Vapahtaja ilmestyy tarinaan vasta, kun hän kohtaa Johannes Kastajan.
Kuka Johannes oli? Evankeliumia väitetään apostoli Johanneksen kirjoittamaksi, mutta sisällön perusteella sen kirjoittaja ei ollut Jeesuksen aikalainen.

Markuksen evankeliumi: Ei liioin mainitse Jeesuksen syntymää, vaan evankeliumi alkaa Johannes Kastajasta.
Kuka Markus oli? Markuksen evankeliumi on neljästä evankeliumista vanhin. Yhden teorian mukaan Markus oli apostoli Pietarin tulkki.

Matteuksen evankeliumi: Matteus kirjoittaa lyhyesti Jeesuksen syntymästä ja kertoo sitten vuolaasti despootti Herodeksesta ja lastenmurhasta.
Kuka Matteus oli? Evankeliumin kirjoitti juutalainen, joka osasi arameaa ja kreikkaa.

Jeesus, Maria ja Joosef jouluseimiasetelmassa

Jouluseimiasetelma Lyypekin Mariankirkossa.

© Jens Ulrik Weper

Seimi: munkki halusi kokea joulun ihmeen

Seimi kuuluu monien jouluun – olipa se sitten näyteikkunassa, kirkossa tai kotona kaapin päällä. Seimiasetelmassa ovat yleensä Jeesus-lapsi, Maria, Joosef, kolme itämaan tietäjää ja paimenia.

Kaikki seimen päähenkilöt mainitaan Raamatussa – paimenet ja enkelit Luukkaan evankeliumissa ja itämaan tietäjät ja Betlehemin tähti Matteuksen evankeliumissa.

Jouluseimiasetelman alkuperä on hämärän peitossa, mutta luultavasti seimi on kuulunut joulun viettoon jo 600-luvulta lähtien. Läpimurron jouluseimi koki vuonna 1223, kun fransiskaanimunkki Franciscus Assisilainen loi seimikuvaelman elävillä ihmisillä ja eläimillä italialaisen Greccion kaupungin lähellä olevaan kallioluolaan.

Franciscus halusi kokea joulun ihmeen omin silmin – eikä hän ollut ainoa. Munkki Tuomas Celanolainen kertoi, että ihmiset suorastaan tungeksivat luolaan. ”Grecciosta oli tullut uusi Betlehem, metsä kaikui ääniä. Kaikki kantoivat palavia soihtuja, veljet seisoivat seimen ympärillä kynttilöineen, metsä valaistui kuin olisi ollut kirkas päivä”, hän kirjoitti.

Uusi jouluperinne levisi nopeasti Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta Pohjois-Eurooppaan jouluseimi saapui vasta 1800-luvulla.