Hindulaisia jumalia temppelissä Sri Lankassa

Hindulaisuus: karma, dharma ja Intian 330 miljoonaa jumalaa

Mihin hindut uskovat, ja kuinka monta jumalaa hindulaisuudessa on? Lue lisää Intian ja hindulaisuuden lukuisista jumalista, rituaaleista ja opeista.

Mihin hindut uskovat, ja kuinka monta jumalaa hindulaisuudessa on? Lue lisää Intian ja hindulaisuuden lukuisista jumalista, rituaaleista ja opeista.

Mystock

Hindulaisuus on seuraajamäärältään maailman kolmanneksi suurin uskonto islamin ja kristinuskon jälkeen.

Hindulaisuus lasketaankin yhdeksi maailman viidestä maailmanuskonnosta islamin, juutalaisuuden, kristinuskon ja buddhalaisuuden lisäksi.

Muuten hindulaisuudella ei ole juuri mitään yhteistä muiden maailmanuskontojen kanssa.

Lue täältä lisää hindulaisuuden uskonnollisista käytännöistä ja kahdeksasta tärkeimmästä hindujumalasta.

Monipuolinen uskonto

Otos Intian väestöstä

Pieni otos Intian noin 1,4 miljardista asukkaasta.

© Shutterstock

Siinä missä kristityt ja muslimit kaikkialla maailmassa palvelevat yhtä jumalaa, lukevat yhtä pyhää kirjaa ja suorittavat samanlaisia rituaaleja, hindulaisuus on pikemminkin etninen kuin niin sanottu universaalinen uskonto.

Hindulaisuudessa ei ole universaaleja rituaaleja ja opinkappaleita. Siinä ei myöskään ole yhtä jumalaa, eikä sillä ole yhtä perustajaa.

Hindulaisuus on monenkirjava uskonto. Siihen kuuluu monia jumalia, rituaaleja ja uskomuksia, jotka kaikki perustuvat vanhoihin vedalaisiin kirjoituksiin.

Niistä erityisen tärkeitä ovat vedat ja upanisadit.

Vedoissa ja upanisadeissa esitellään hindulaisuuden keskeiset elementit kertomuksina maailman alusta ja lopusta, jumalten vihasta ja rangaistuksesta ja ihmisen roolista siinä kaaoksessa, johon he ovat syntyneet.

Karma, samsara ja mokša: Hindulainen tie pelastukseen

Hindutemppeli

Värit ovat tärkeitä hindulaisuudessa, mikä näkyy myös monissa temppeleissä, kuten Tamil Nadussa Etelä-Intiassa.

© Shutterstock

Samsara ja karma ovat keskeisimpiä hindulaisia käsitteitä.

Hindulaisuudessa uskotaan jälleensyntymiseen ja elämän kiertokulkuun osana samsaraksi kutsuttua elämänpyörää. Samsara on uudelleen syntymisen ja elämän kiertokulkua, joka jatkuu niin kauan kuin sielu, atman, elää tietämättömyydessä.

Henkilön karma vaikuttaa siihen, millaisiin oloihin ja asemaan hän syntyy seuraavassa elämässään, eikä siksi ole yhdentekevää, miten ihminen elää elämänsä.

Hyvillä teoilla voi lisätä hyvää karmaa niin, että seuraavassa elämässä voi syntyä parempiin oloihin.

Lopullista vapautusta tai pääsyä samsarasta kutsutaan hindulaisuudessa mokšaksi. Siinä ihmisen sielu yhdistyy maailman sieluun, brahmaniin.

Miten hindulaisuutta harjoitetaan?

Rituaaleilla on hindulaisuudessa suuri merkitys, ja niitä onkin monia erilaisia, kuten meditaatio, rukous, jooga, uskonnollisten tekstien lausuminen ja päivittäiset uhrilahjat.

Puja-rituaalia ruokauhreineen suoritetaan Intiassa
© Shutterstock

Puja on päivittäinen rituaali

Tärkeimpiin rituaaleihin kuuluu päivittäinen uhrilahjojen anto jumalille.

Rituaalia kuvataan vedakirjoituksissa, ja Mahābhārata-eepokseen lukeutuvassa Bhagavad Gita -kirjoituskokoelmassa uhrirituaali vahvistetaan uskonnolliseksi velvollisuudeksi.

Päivittäisiä uhrauksia kutsutaan myös pujaksi. Ne koostuvat uhrilahjoista jumalille, joita tyypillisesti edustaa patsas tai kuva. Uhrilahja voi olla esimerkiksi suitsukkeita ja kukkia.

Puja-rituaaleja voidaan suorittaa sekä kotona että temppelissä. Tärkeintä on, että jumalaa kohdellaan kunniavieraana. Siksi uhrilahja myös yleensä mukautetaan yksittäisen jumalan toiveiden mukaan.

Diwali-valofestivaali kuvattuna vuonna 1867
© Public domain

Värikkäitä juhlia jumalten kunniaksi

Uhrirituaalien lisäksi hindulaisuuteen kuuluvat jumalien kunniaksi vietetyt juhlat.

Esimerkiksi Shivaa juhlitaan vuotuisessa Maha Shivaratri -juhlassa ja Krishnan syntymäjuhlaa vietetään Krishna Janmashtami -juhlassa.

Valon juhla Diwali järjestetään loka-marraskuussa. Silloin koti koristellaan lukuisilla lampuilla, sillä Diwali tarkoittaa myös lamppujen juhlaa.

Valoilla kunnioitetaan Lakshmi-jumalatarta, jonka uskotaan tuovan onnea ja iloa tulevaan vuoteen hinduille, jotka ovat koristelleet kotinsa kauniisti ja viettäneet hyvää hindulaista elämää kuluneena vuotena.

Samskara-rituaali hindulaisessa Intiassa.
© Wikimedia Commons

Hindulaisuuden siirtymärituaaleja

Hindulaisuudessa on useimpien muiden uskontojen tapaan monia siirtymärituaaleja. Niitä kutsutaan nimellä samskara, ja ne liittyvät ihmisen elämään syntymästä kuolemaan.

Osa siirtymärituaaleista on lapsuusrituaaleja. Niiden tarkoitus on puhdistava, ja niitä tehdään, kun lapsen elämässä alkaa jokin uusi vaihe.

Lapsuuden siirtymärituaaleja ovat esimerkiksi mantrojen lausuminen lapsen syntyessä, hiusten leikkaus lapsen ollessa parivuotias ja lapsen korvien rei’ittäminen.

Lapsuuden rituaalien lisäksi on koulutukseen, häihin ja hautajaisiin liittyviä siirtymärituaaleja. Niissä kaikissa lausutaan yleensä mantroja uskonnollisista teksteistä.

Arjalaisten kirjoitukset

Arjalaiset saapuvat Intiaan.

Sana ”arjalainen” on saanut ikävän kaiun Hitlerin ja natsien käytettyä sitä omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Tämä litografiapiirros noin vuodelta 1910 on Walter Hutchinsonin teoksesta Story of the nations (Kansakuntien vaiheet), ja se kuvaa arjalaisten tuloa Intiaan. Arjalaisia ei kuvata siinä kuitenkaan natsien tapaan yli-ihmisinä vaan pikemminkin hurjina ”villi-ihmisinä”, mikä on epäilemättä yhtä epähistoriallista.

© Wikimedia Commons

Hindulaisuus perustuu Veda-kirjoituksiin, jotka ovat peräisin ajalta 1500–500 eaa. Ne kirjoitti muistiin indoeurooppalainen arjalaisiksi kutsuttu kansa, ja niissä kuvaillaan Intiassa tuolloin vaikuttaneen vedauskonnon opinkappaleita.

Arjalaiset elivät Induksen laaksossa noin ajalla 1600–1000 eaa. He olivat maanviljelijöitä ja paimentolaisia ja palvoivat usein luontoon liittyviä jumalia.

Heidän uskonnolliset kirjoituksensa käsittelevät luomiskertomuksia, uhrirituaaleja ja vedalaisen uskonnon jumalia.

Purusha-hymnissä esitellään kastijärjestelmä

Yksi vedalaisen uskonnon tärkeimmistä teksteistä on purusha-hymni, joka kirjoitettiin muistiin noin 1500–500 eaa.

Hymni on luomismyytti, jossa selitetään, miten muinaiset jumalat uhrasivat muinaisen ihmisen, Purushan, ja loivat maailman tästä uhrista.

Siinä esitellään myös järjestelmä, jonka mukaan hindut jaetaan eri kasteihin. Kastijärjestelmän mukaan hindut kuuluvat syntymästä asti johonkin seuraavista kasteista:

  • Oppineet (bramiinit)
  • Soturit (kshatriyat)
  • Kauppiaat (vaišyot)
  • Palvelijat (šudrat)

Kastit on järjestetty puhtauden ja aseman mukaan hierarkiaksi, jossa oppineiden kasti on etuoikeutetuin.

Näiden neljän kastin lisäksi ovat kastittomat eli dalitit. Vaikka henkilön syrjiminen kastin perusteella on ollut Intiassa laitonta jo 1950-luvulta asti, kastijärjestelmä on yhä syvälle juurtunut Intian kulttuuriin.

Rituaalinen kylpeminen Gangesjoessa Intiassa

Rituaalinen kylpeminen Gangesjoessa syntien puhdistamiseksi on edelleen keskeinen osa hindulaisuutta.

© Shutterstock

Milloin hindulaisuus syntyi?

Koska hindulaisuudella ei ole perustajaa, sen syntyajankohtaa on vaikea määritellä tarkkaan.

Monet pitävät hindulaisuutta kuitenkin maailman vanhimpana uskontona, koska se perustuu lähes 4 000 vuotta vanhoihin kirjoituksiin.

Liukuva siirtyminen vedauskonnosta hindulaisuuteen

Siirtyminen vedauskonnosta hindulaisuuteen tapahtui vähitellen, mutta noin 400-luvulla eaa. uskonto alkoi saada uusia muotoja, kun ihmiset alkoivat uskoa erillisiin jumaluuksiin, kuten Shivaan ja Vishnuun.

Pohjois-Intiaa noin 320–550 jaa. hallinneen Gupta-dynastian aikana hindulaisuudesta tuli alueen hallitseva uskonto.

Tuolloin kukoistanut klassinen hindulaisuus muodostui uskosta persoonallisiin jumaliin ja dharman käsitteen edelleen kehittämiseen pyhissä Bhagavad Gita -teksteissä.

Dharma kuvaa uskonnollisia velvollisuuksia, joita hartaan hindun tulee noudattaa. Nämä tehtävät vaihtelevat henkilön kastin, sukupuolen ja elämäntilanteen mukaan.

Kuinka monta jumalaa hindulaisuudessa on?

Hindulaisia jumalia temppelissä Sri Lankassa

Hindulaisuuden jumalhahmoja Sri Lankassa.

© Mystock

Luojajumala Brahman, elämää ylläpitävän Vishnun ja tuhoavan Shivan nimet ovat tuttuja monille ei-hinduillekin. Nämä kolme hindulaisuuden jumalaa vastaavat kukin osaltaan maailman luomisesta ja muodostavat yhdessä ”trimurtin”, joka tarkoittaa ”kolmea muotoa” eli ”kolminaisuutta”.

Näiden kolmen jumalan lisäksi hindulaisuudessa on kuitenkin paljon muitakin jumalia, joilla on kullakin oma persoonallisuutensa ja omat ominaisuutensa.

Veda-kirjoituksissa mainitaan 33 jumalaa, mutta muualla heitä sanotaan myös olevan ”330 miljoonaa” eli toisin sanoen lähes loputtomiin.

Seuraavassa esittelemme hindulaisuuden jumalista kahdeksan tärkeintä.

Kahdeksan tärkeää hindulaisuuden jumalaa

Hindujumala Brahma
© Shutterstock

Brahma

  • Ulkonäkö: Brahma kuvataan usein parrakkaana nelipäisenä miehenä.
  • Ominaisuudet: Brahma edustaa maailman luovaa ja kantavaa voimaa ja on yksi trimurtin kolmesta jumalasta.
  • Juhlat: Vaikka Brahma on luojajumala, häntä juhlitaan harvoin. Tämä johtuu siitä, että on hyvin vähän hindulahkoja, jotka palvovat erityisesti Brahmaa.
Hindujumala Vishnu
© Shutterstock

Vishnu

  • Ulkonäkö: Vishnu kuvataan usein sinisenä, nelikätisenä ja koruin ja kukin koristeltuna. Vishnun puoliso on Lakshmi.
  • Ominaisuudet: Kolmesta trimurtin jumalasta Vishnu on maailmaa ylläpitävä jumala. Vishnu on rauhaa rakastava ja edustaa järjestystä, oikeudenmukaisuutta ja totuutta.
  • Juhlat: Vishnulle on omistettu juhla astronomisen vuoden ensimmäisenä päivänä. Tuolloin juhlitaan sekä Vishnua että hänen avatartaan Krishnaa.
Nelikätisen Shivan patsas
© Shutterstock

Shiva

  • Ulkonäkö: Shiva kuvataan usein tanssimassa ja rumpu tai atrain yhdessä neljästä kädestään. Shivan puoliso on Durga.
  • Ominaisuudet: Shiva on yksi trimurtin kolmesta jumalasta. Vaikka Shiva edustaa kuolemaa ja tuhoa, hänellä on myös uudistavia voimia.
  • Juhlat: Shivan tuhoisasta roolista huolimatta häntä juhlitaan usein. Häntä kunnioitetaan kuukausittain Shivaratrissa ja kerran vuodessa Maha Shivaratrissa.
Hindulaisuuden jumalatar Durga
© Shutterstock

Durga

  • Ulkonäkö: Durgaa kutsutaan myös nimellä Parvati, ja hänet kuvataan usein ratsastamassa tiikerillä tai leijonalla ase kaikissa kahdeksassa kädessään. Durgan puoliso on Shiva.
  • Ominaisuudet: Durga on jumalatar, joka suojelee oikeamielisiä ja taistelee pahuutta vastaan.
  • Juhlat: Durgaa juhlitaan vuosittain Durga Puja -juhlissa, joissa muistellaan hänen voittoaan Mahishasur-demonista.
Lakshmi
© Shutterstock

Lakshmi

  • Ulkonäkö: Lakshmi kuvataan nelikätisenä ja istumassa tai seisomassa vaaleanpunaisella lootuskukalla. Lakshmin puoliso on Vishnu.
  • Ominaisuudet: Lakshmi-nimi tulee sanasta ”laksya”, joka tarkoittaa sanskriitiksi ”päämäärää”. Lakshmi onkin hyvinvoinnin ja edistyksen jumalatar.
  • Juhlat: Lakshmia juhlitaan vuosittaisessa valon juhlassa Diwalissa.
Saraswati
© Flickr / Nick Gray

Saraswati

  • Ulkonäkö: Saraswati kuvataan nelikätisenä ja usein soittamassa veena-nimistä soitinta.
  • Ominaisuudet: Saraswati on taiteen, viisauden ja musiikin jumalatar. Hän on Shivan ja Durgan tytär ja vedalaisten tekstien äiti.
  • Juhlat: Saraswatia juhlitaan yleensä tammi- tai helmikuussa Saraswati Pujassa, jolloin hänen patsailleen viedään kirjoja.
Tanssiva hindujumala Krishna
© Shutterstock

Krishna

  • Ulkonäkö: Krishna esitetään usein sinisenä ja soittamassa lumoavaa huilua.
  • Ominaisuudet: Krishna on rakkauden ja myötätunnon jumala, ja hän on Vishnun avatar. Krishna mainitaan myös monta kertaa uskonnollisissa Bhagavad Gita -teksteissä.
  • Juhlat: Krishnaa juhlitaan sekä Vishnun kanssa kevään Vishnu-juhlissa että hänen omana syntymäpäivänään Krishna Janmashtamina.
Norsunkärsäinen hindujumala Ghanesha
© Shutterstock

Ganesha

  • Ulkonäkö: Ganesha on Shivan ja Parvatin poika, joka kuvataan aina elefanttipäisenä.
  • Ominaisuudet: Ganesha on menestyksen, tiedon ja hyvinvoinnin jumala, minkä vuoksi hän on yksi suosituimmista hindulaisista jumalista.
  • Juhlat: Ganeshaa juhlitaan vuosittain Ganesh Chaturhi -juhlissa, jolloin muistellaan Ganeshan syntymäpäivää.

6 faktaa hindulaisuudesta

Indus- ja Zadakhjokien yhtymäkohta

Kuvassa näkyy Induksen ja Zadakhjoen yhtymäkohta Intiassa.

© Shutterstock

Mitä hindulaisuus on?

Indusjoki

Hindulaisuus on uskonto, joka liittyy etenkin Intiaan. Sana ”hindu” viittaa Indusjokeen, joka virtaa Tiibetin (Kiina), Intian ja Pakistanin läpi ennen kuin se laskee Arabianmereen Pakistanissa Karachin kaupungissa.

Miljardi hindua

Maailmassa on noin miljardi hindua, mikä vastaa 15 prosenttia maailman väestöstä. 94 prosenttia hinduista asuu Intiassa.

Polyteistinen uskonto

Hindulaisuudessa on monta jumalaa, ja siksi se luokitellaan polyteistiseksi uskonnoksi toisin kuin islam, juutalaisuus ja kristinusko, jotka ovat yksijumalaisia eli monoteistisia.

Veda-kirjoitukset

Hindulaisuuden peruspilarit ovat Veda-kirjoituksissa, joista osa on peräisin jo noin 1500-luvulta eaa. Se tekee hindulaisuudesta maailman vanhimman uskonnon.

Pyhät eepokset

Hindulaisuus perustuu Veda-kirjoitusten lisäksi pyhiin Mahābhārata- ja Ramayana-eepoksiin.

Sanskriitti

Sanskriitti on hindulaisuuden pyhä kieli, jolla kaikki hindulaisuuden uskonnolliset tekstit on alun perin kirjoitettu.