Juutalaisperhe sytyttää hanukka-kynttelikön kynttilöitä hanukan kahdeksantena päivänä.

Hanukka: Juutalaisten ihmeen juhla

Kaikki alkoi kyntteliköstä, joka paloi palamistaan. Nykyään hanukka on länsimaisten juutalaisten suosituin juhla. Lue lisää juutalaisten valon juhlasta, jonka leviäminen sai vauhtia kristittyjen joulusta.

Kaikki alkoi kyntteliköstä, joka paloi palamistaan. Nykyään hanukka on länsimaisten juutalaisten suosituin juhla. Lue lisää juutalaisten valon juhlasta, jonka leviäminen sai vauhtia kristittyjen joulusta.

Shutterstock

Hanukka on juutalainen kahdeksan päivää kestävä juhla. Sitä vietetään samoihin aikoihin kuin kristillistä joulua, minkä vuoksi jotkut kutsuvat sitä juutalaiseksi jouluksi.

Hanukan viettämisen perinne yleistyi juutalaisten keskuudessa vasta 1900-luvulla.

Lue lisää suositun juhlan historiallisista taustoista täältä.

Mikä hanukka on?

Hanukan juuret juontuvat ihmeestä, jonka kerrotaan tapahtuneen juutalaisten uuden temppelin vihkimisen yhteydessä vuonna 165 eaa.

Hanukka oli alun perin melko vähäinen juhla, jota vietettiin talviaikaan kahdeksan päivän ajan sytyttämällä päivittäin kynttilöitä. Siitä syystä hanukkaa kutsutaan ”talven valojuhlaksi”.

Hanukan viettoperinteet ovat kehittyneet paljon noista ajoista, ja sen ympärille on syntynyt uusia ruokaan, lahjoihin ja koristeluun liittyviä tapoja. Hanukasta on tullut tärkeä juhla etenkin länsimaisille juutalaisille.

Historiallista taustaa: makkabilaiskapina

Hanukan taustalla on valtataistelu, jota käytiin Juudeassa ja Jerusalemissa toisella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua.

Hanukan tarina voidaan jakaa neljään osaan:

  • 1. Antiokhos IV valtasi Jerusalemin.
  • 2. Juutalaisten symbolit ja tavat kiellettiin.
  • 3. Juudas Makkabi johti juutalaiset kapinaan.
  • 4. Temppelissä tapahtui valon ihme.

Kaikki alkoi, kun hellenististä Seleukidien valtakuntaa vuosina 175–164 eaa. hallinnut kuningas Antiokhos IV Epifanes valloitti Juudean ja Jerusalemin vuonna 168 eaa. ja liitti ne valtakuntaansa.

Antiokhos yritti sitkeästi ja pakkokeinoin kääntää juutalaisiin uskomaan kreikkalaisiin jumaliin.

Hän muun muassa julisti poikien ympärileikkauksen laittomaksi ja kielsi juutalaisia viettämästä sapattia. Lisäksi hän muutti juutalaisten temppelin Jerusalemissa kreikkalaisen Zeus-jumalan pyhäköksi.

Antiokhos IV valloittaa Jerusalemin

Antiokhos IV valloittaa Jerusalemin. Alankomaalaisen Jan Luykenin piirros vuodelta 1690.

© Rijksmuseum

Antiokhos IV:n aluelaajennukset synnyttivät suurta tyytymättömyyttä alueen juutalaisissa, jotka nousivat kapinaan pappi Juudas Makkabin johdolla.

Kun makkabilaisiksi kutsuttu juutalainen kansallismielinen ryhmä voitti 166 eaa. Antiokhoksen joukot, he hävittivät myös Jerusalemin hellenistisen temppelin, jota juutalaiset pitivät pakanallisena.

Sen jälkeen juutalaiset saattoivat vihkiä käyttöön uuden temppelinsä.

Ihme Jerusalemin temppelissä

Juuri tuon tapahtuman yhteydessä tapahtui jotakin ihmeellistä, mikä teki suuren vaikutuksen juutalaissotilaisiin.

Jerusalemin temppelin alttarilla oli tärkeä seitsemänhaarainen temppelikynttelikkö eli niin sanottu menora. Sen kynttilöiden piti perinteen mukaan palaa ikuisesti, sillä ikuinen tuli on juutalaisuudessa keskeinen symboli, joka kuvastaa Jumalan läsnäoloa.

Kun sotilaat Jerusalemin temppelin uudelleenvihkimisen yhteydessä vuonna 165 eaa. tarkastivat kynttelikön öljyn, sitä oli jäljellä enää yhdeksi päiväksi.

Uuden puhdistetun öljyn hankkiminen oli hankalaa ja aikaavievää, ja öljyä saataisiin riittävästi kynttelikön valon sytyttämiseksi vasta kahdeksan päivän kuluttua.

Sotilaiden suureksi hämmästykseksi menoran liekki paloi kuitenkin jäljellä olevalla pienellä öljytilkalla vielä tuon kahdeksan päivän ajan.

Siksi öljyllä ja kynttilöillä on suuri rooli hanukkajuhlassa, ja sen vuoksi hanukkaa juhlitaan kahdeksan päivää.

Makkabilaiskirjat

Makkabilaisten kapinasta ja Antiokhoksesta saavuttamasta voitosta ei kerrota meidän tuntemassamme Vanhassa testamentissa.

Niistä kerrotaan kuitenkin Makkabilaiskirjoissa, jotka kuvaavat tapahtumia kahdella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua.

Makkabilaiskirjojen ensimmäinen osa

Varhaisimmat tunnetut laitokset Makkabilaiskirjoista ovat kreikankielisiä. Kuvassa englanninkielinen käännös.

© Shutterstock

Makkabilaiskirjat kuuluvat niin sanottuihin apokryfisiin kirjoituksiin, joita ei ole sisällytetty Vanhaan testamenttiin.

Uskontohistorioitsijoiden mukaan ne on todennäköisesti kirjoitettu hepreaksi, vaikka niistä tunnetaankin vain kreikkalainen käännös.

Makkabilaiskirjoja on neljä. Niistä ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä käsitellään Antiokhos IV:n taistelua juutalaisuutta vastaan ja juutalaisten kapinaa.

Hanukka-kyntteliköt

Juutalaisia kynttelikköjä on kaksi, jotka usein sekoitetaan. Toinen niistä ei enää ole niin yleinen, mutta toista käytetään vuosittain hanukan aikaan.

Menora, perinteinen juutalainen seitsemänhaarainen kynttelikkö
© Shutterstock

Menora – temppelikynttelikkö

Menora on seitsenhaarainen kynttelikkö, jollainen oli Jerusalemin temppelissä ja jota kutsutaan siksi myös temppelikyntteliköksi.

Roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 70 temppelin menora katosi. Talmudissa (juutalaisten Raamattua täydentävä lakikokoelma, toim.) sanotaan, että temppelissä olleen seitsemänhaaraisen kynttelikön kaltaista kynttelikköä ei saa enää valmistaa uutta.

Kun Israelin valtio perustettiin vuonna 1948, julistettiin kilpailu valtion vaakunasta. Valituksi tuli veljesten Gabriel ja Maxim Shamirin ehdotus, jossa menora on keskeisellä paikalla.

Seitsenhaarainen menora ei kuitenkaan ole levinnyt juutalaisiin koteihin laajemmin.

yhdeksänhaarainen hanukka-kynttelikkö
© Jewish Historical Museum

Hanukkakynttelikkö

Hanukkana käytetään kahdeksanhaaraista kynttelikköä nimeltä hanukia. Siinä on myös ”palvelijaksi” kutsuttu yhdeksäs haara, jota ei kuitenkaan lasketa, sillä sillä sytytetään muut kynttilät.

Kynttilät sytytetään hanukkana tietyllä tavalla. Ensimmäisenä päivänä sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi ja niin edelleen, kunnes kahdeksantena päivänä sytytetään kaikki kahdeksan kynttilää. Kynttilät sytytetään oikealta vasemmalle.

Kynttiläperinne muistuttaa tavallaan kristillistä adventtiperinnettä.

Milloin hanukka on?

Hanukka osuu kristittyjen pääsiäisen ja muslimien ramadanin tapaan eri päiville eri vuosina.

Hanukan juhliminen alkaa 25. päivä juutalaisten kislev-kuukautta eli päivänä, jolloin Jerusalemin temppeli vihittiin uudelleen.

Hanukan vieton ajankohdan hahmottaminen voi olla maallikolle hankalaa, koska juutalainen kalenteri poikkeaa maailmassa yleisimmin käytetystä kalenterista.

Juutalainen ja gregoriaaninen kalenteri

Hanukka on juutalaisen kalenterin 9. kuussa nimeltä kislev.

© Bridgeman Images & Shutterstock

Yleisin maailmassa käytetty kalenteri on gregoriaaninen kalenteri, joka seuraa Maan kiertoa Auringon ympäri, kun taas heprealainen kalenteri seuraa Kuun kiertoa Maan ympäri.

Kuun kiertäminen Maan ympäri kestää 29 päivää, 12 tuntia, 44 minuuttia ja 3,5 sekuntia. Siten vuoden pituus muuttuu ajan mittaan suhteessa aurinkovuoteen.

Näin yksittäiset juutalaiset juhlat sattuisivat eri vuosina eri vuodenaikoihin.

Siksi joka toiseen tai kolmanteen vuoteen lisätään 13. kuukausi eron tasoittamiseksi.

Juutalaisessa kalenterissa vuosi voi olla 353–385 päivän pituinen, minkä vuoksi hanukka voi olla marraskuussa, joulukuussa tai tammikuussa.

Usein hanukka osuu joulun tienoille, minkä vuoksi sitä kutsutaan usein ”juutalaisten jouluksi”.

Hanukan ajankohta tulevina vuosina

Hanukkaperinteitä

Hanukka ei ollut juutalaisille kovinkaan tärkeä perinne aina 1800-luvulle asti, eivätkä monet juhlineet sitä lainkaan.

Joulunvieton korostuessa kristityn väestön keskuudessa muun muassa Yhdysvalloissa jotkut rabbit pelkäsivät, että juutalaiset seurakunnat viehättyisivät kristittyjen lukuisista jouluperinteistä.

Hanukkaan liittyviä perinteitä alettiinkin elvyttää, jotta siitä saataisiin värikkäämpi ja houkuttelevampi.

Vaikutusvaltainen rabbi Menachem Mendel Schneerson kehotti vuonna 1973 seuraajiaan sytyttämään hanukkakynttelikön kotonaan ja antoi näin perinteelle uuden sysäyksen.

Seuraavana vuonna sytytettiin hanukkakynttelikkö Liberty Bellin eli Vapauden kellon edessä Philadelphiassa, ja samankaltainen julkinen hanukkavalaistus on sittemmin levinnyt moniin muihin kaupunkeihin.

Näin hanukasta kehittyi vähitellen länsimaisten juutalaisten suosituin juhla.

Hanukasta on tullut joulun tapaan kulutusjuhla. Hanukkaan liittyvien tarvikkeiden tarjonta on kasvanut etenkin suurissa juutalaiskaupungeissa, ja paikallisissa juutalaismedioissa julkaistaan tarjouksia ja mainoksia hanukkaan liittyvistä vaatteista, koristeista ja ruuasta.

Joissakin pääosin kristityissä maissa jouluperinteet ovat vaikuttaneet hanukkaan niin, että jotkut perheet antavat toisilleen hanukkana lahjoja ja koristelevat kotinsa hanukkakoristein.

Dreidel-peli

Yhdeksi niin lasten kuin aikuistenkin hanukkaperinteeksi on muodostunut pelaaminen dreidel-nimisellä hyrrällä (hepreaksi sevinon), jonka neljällä sivulla on kullakin yksi kirjain: nun, gimel, he ja šin.

Ne muodostava alkukirjaimet lauseeseen ”suuri ihme tapahtui siellä”.

Israelissa kirjaimet muodostavat alkukirjaimet lauseeseen ”suuri ihme tapahtui täällä”.

Lapset pelaavat perinteistä dreidel-peliä

Dreidel-hyrrän kirjaimet viittaavat ihmeeseen, jota juutalaiset muistelevat hanukkana.

© Shutterstock

Näin dreideliä pelataan

Pelin alussa jokainen pelaaja asettaa panokseksi esimerkiksi rahaa, suklaata tai pähkinöitä. Kukin pelaaja asettaa yhden panoksen kulhoon, ja pelaajan pyörittäessä hyrrää sen näyttämä tulos kertoo, mitä kulhon sisällölle tehdään.

Pelaaja voi saada vuorollaan puolet potista, koko potin tai ei mitään, tai hän voi joutua lisäämään kulhoon uuden panoksen.

Monesti peliä pelataan hopea- tai kultapaperiin käärityillä suklaarahoilla, joilla on oma historiansa. Ne juontuvat vanhasta perinteestä, jolloin vanhemmat antoivat lapsilleen niin sanottua hanukkarahaa, hanukkah-gelt.

Jotkut juutalaiset noudattavat perinnettä yhä ja lahjoittavat hanukkana rahaa lapsilleen. Tarkoitus on, että lapset puolestaan antavat osan rahoista köyhille. Näin lapset oppivat juutalaisille tärkeää hyvän tekemisen perinnettä.

Suuri osa hanukkana tarjotusta ruuasta on uppopaistettua. Se johtuu siitä, että juutalaiset muistelevat hanukka-aterialla Jerusalemin temppelissä tapahtunutta öljyn ihmettä.

Hanukkana tarjoillaan latkes-perunapaistokkaita
© Shutterstock

Latke

Hanukkana on perinteenä syödä latke-nimisiä paistokkaita, eräänlaisia öljyssä paistettuja perunaohukaisia.

Ruoka on peräisin Itä-Euroopasta, jossa juutalaiset olivat usein köyhiä ja joutuivat siksi valmistamaan ruokaa edullisista raaka-aineista.

Peruna oli yleinen raaka-aine. Juhlan kunniaksi juutalaiset paistoivat perunoita öljyssä, ja myöhemmin muodostui perinteeksi nauttia perunapannukakkuja hanukan aikaan.

Sufganiotteja hanukkana
© Shutterstock

Sufganiot

Sufganiotit ovat uppopaistettuja leivonnaisia, jotka muistuttavat munkkeja.

Niitä syödään eri puolilla maailmaa, mutta ne ovat alkujaan peräisin Israelista.

Bimuelos-leivonnaisia sefardien ruokakulttuurista
© Shutterstock

Bimuelos-leivonnaiset

Myös bimuelos-leivonnaiset valmistetaan uppopaistamalla ja muistuttavat munkkeja. Ne tarjoillaan siirapin tai hunajan kanssa, ja joskus taikina sisältää appelsiininkuorta.

Bimuelos-leivonnainen on peräisin sefardijuutalaisten ruokakulttuurista. Sefardijuutalaiset polveutuvat juutalaisista, jotka asuivat Espanjassa ja Portugalissa ennen kuin heidät karkotettiin vuonna 1492.

Bimuelos-leivonnaisista on eri versioita myös muslimeilla ja kristityillä ramadanin ja joulun aikaan.

Hanukan muita nimiä

Sana hanukka tarkoittaa hepreaksi pyhitystä, ja sen kirjoitusmuotoja ovat muun muassa hanukka, chanukah ja chanukkah.

Monet kirjoitusmuodot johtuvat siitä, että heprealaisten kirjainten kääntäminen latinalaiseen aakkostoon ei ole aina niin yksinkertaista. Hanukkaa kutsutaan myös valon juhlaksi, sillä sen tärkein osuus liittyy valon sytyttämiseen.

Muita juutalaisia juhlia

Juutalaisia juhlia

Pesach

Pesach on juutalaisten pääsiäinen, jolloin muistellaan juutalaisten vapautumista Egyptin orjuudesta.

Rosh hashana

Rosh hashana on juutalainen uuden vuoden juhla, jota vietetään syyskuussa. Rosh hashanaa seuraa kymmenen katumuspäivää, joiden aikana keskiössä on rukoilu ja syntien tunnustus.

Jom kipur

Jom kipur on kymmenen päivää rosh hashanan jälkeen. Se on sovituspäivä, joka päättää kymmenen päivän katumusjakson. Silloin paastotaan, ja monet viettävät päivän synagogassa.

Shavuot

Shavuotia juhlitaan seitsemän päivää pesaiahin jälkeen. Silloin muistellaan, miten Mooses sai Jumalalta kymmenen käskyä Siinainvuorella.

Sukot

Sukotia kutsutaan myös lehtimajajuhlaksi, sillä se liittyy Mooseksen ja juutalaisten pitkän erämaavaelluksensa aikana asumuksikseen rakentamiin lehtimajoihin.

Purim

Purimina juhlitaan sitä, että nuori Ester pelasti perimätiedon mukaan Persian juutalaiset tuholta kuningas Kserkseksen aikana 2 500 vuotta sitten. Purim on hanukan tapaan pikemminkin historiallinen kuin uskonnollinen juhla, ja siksi siihen ei liity erityisen tiukkoja sääntöjä. Päivällä lapset ja lapsenmieliset voivat pukeutua naamiaisasuihin. Lisäksi syödään ylenpalttinen juhla-ateria, jolloin aikuisilla on lupa juoda itsensä humalaan.