Lanmas/Imageselect

Espanjan Isabella I: Inkvisitiokuningatar

Yhdessä aviomiehensä Ferdinandin kanssa Isabella I yhdisti Kastilian ja Aragonian, mistä sai alkunsa nykymuotoinen Espanjan valtio.

Milloin?

  1. huhtikuuta 1451 – 25. marraskuuta 1504

Missä?

Pyreneiden niemimaalla, jonne Isabella I perusti Espanjan sotimalla ja avioliiton avulla.

Mitä?

Isabella otti vallan Kastiliassa vuonna 1474, vaikka myös hänen velipuolensa tytär vaati kruunua itselleen.

Isabella oli tuolloin ollut viisi vuotta naimisissa naapurivaltio Aragonian hallitsijan, serkkunsa Ferdinand II:n kanssa, ja pariskunta alkoi yhdistää valtakuntiaan.

Isabella sääti lakeja, jotka heikensivät paikallisten aatelisten valtaa, ja sai paavilta luvan perustaa Kastiliaan inkvisitiotuomioistuimen vainoamaan juutalaisia ja muslimeja.

Isabella I oli kuollessaan yksi Euroopan mahtavimmista hallitsijoista.

© The Picture Art Collection/Imageselect

Hallitsijapari alkoi myös tarmokkaasti saattaa loppuun vuosisatoja kestänyttä reconquistaa eli Pyreneiden niemimaan vapauttamista muslimien vallasta.

Alueen viimeinen muslimihallitsija antautui Granadassa 2. tammikuuta 1492.

Isabella ja Ferdinand halusivat tehdä valtakunnastaan täysin kristityn, ja he lisäsivät juutalaisten ja muslimien vainoja säälimättä edes niitä, jotka kääntyivät kristityiksi.

”Nauttikoot ruumiimme haudassa samasta läheisyydestä, josta iloitsimme eläessämme.” Isabella määräsi testamentissaan, että hänet piti haudata Ferdinandin viereen.

Isabella kuoli vuonna 1504 eli reilu vuosikymmen sen jälkeen, kun Kristoffer Kolumbus oli löytänyt Amerikan ja tehnyt Espanjasta upporikkaan.

Miksi?

Ottomaanien valloitettua Konstantinopolin vuonna 1453 kristitty Eurooppa pelkäsi myös Pyreneiden niemimaan islaminuskoisten maurien lähtevän sotajalalle.

Siksi paavi antoi Isabellalle luvan periä alamaisiltaan ”ristiretkiveroa”, jotta tämä voisi koota armeijan ja häätää viimeisetkin muslimit valtakunnastaan.

Muslimien kukistamisen jälkeen Isabella perusti Espanjaan inkvisition kitkemään maasta vääräuskoisia eli muslimeja ja juutalaisia.

Siten hän varmisti, että valta keskittyisi jatkossa tiukasti kristittyjen käsiin.

Granadan valloituksen jälkeen Isabella ja Ferdinand karkottivat vielä samana vuonna juutalaiset Espanjasta.

© Shutterstock

Isabella piti uskontoa valtakuntaa yhdistävänä voimana, eikä hän halunnut, että kirkko joutuisi kilpailemaan alamaisten sieluista synagogien ja moskeijojen kanssa.

Kääntymisestä kieltäytyneiden juutalaisten maastakarkotus takasi lisäksi, että kruunu saattoi takavarikoida heidän omaisuutensa.

Mitä sitten tapahtui?

Monet Isabellan ja Ferdinandin lapsista naitettiin eurooppalaisiin kuningashuoneisiin. Avioliittojen tavoitteena oli vahvistaa Espanjan uutta hallitsijadynastiaa.

1498:

Isabella I:n vanhin tytär, joka oli myös nimeltään Isabella, avioitui Portugalin kuninkaan Manuel I:n kanssa ja kuoli lapsivuoteeseen synnytettyään poikalapsen.

Myöhemmin samana vuonna kuoli myös Isabella I:n poika Juhana, joka oli naimisissa Margareeta Itävaltalaisen kanssa.

1501:

Hallitsijaparin nuorin tytär Katariina avioitui Englannin kruununprinssi Arthurin kanssa, mutta prinssi kuoli jo seuraavana vuonna.

Katariina jäi Englantiin ja meni naimisiin Arthurin nuoremman veljen, tulevan Henrik VIII:n, kanssa. Pariskunnan avioliitto mitätöitiin Henrikin aloitteesta vuonna 1533.

1504:

Isabella I:tä seurasi valtaistuimelle Johanna-tytär, joka teljettiin myöhemmin mielisairaana lukkojen taakse hänen kyseenalaistettuaan kirkon opetukset.

Johannan aviomies Filip hallitsi valtakuntaa vaimonsa puolesta kaksi vuotta, kunnes hän kuoli ja Johannan Ferdinand-isä otti vallan.

Ferdinandin kuoltua Johannan Kaarle-pojasta tuli Espanjan kuningas.