7 uskomusta Jeesuksen syntymästä

Komeetta, käännösvirhe ja viikinkien keskitalven juhla – arkeologit, historioitsijat ja tähtitieteilijät ovat yrittäneet selittää jouluevankeliumin taustoja ja mikä siinä on totta ja mikä tarua.

Komeetta, käännösvirhe ja viikinkien keskitalven juhla – arkeologit, historioitsijat ja tähtitieteilijät ovat yrittäneet selittää jouluevankeliumin taustoja ja mikä siinä on totta ja mikä tarua.

Jurand/Shutterstock

1. SYNTYMÄPAIKKA

Syntyikö Jeesus Betlehemissä?

Myytti: Jouluevankeliumin ­mukaan viimeisillään raskaana ollut Maria matkusti sulhasensa Joosefin kanssa ­kodistaan Nasaretista Betlehemiin, jotta heidät ­voitaisiin kirjata siellä keisari Augustuksen väestölaskentaan. Perille päästyään Maria ­synnytti Jeesuksen tallissa.

Selitys: Roomalaisten tiedetään toteuttaneen ajan­las­kumme alun aikoihin useita väestö­laskentoja.

Jomfru Maria rider på æsel

Raamatussa ei kerrota Marian ratsastaneen aasilla.

© Joseph Brickey/Lunow

Vanhoissa lähteissä ei kuitenkaan mainita, että ihmisten olisi pitänyt kirjautua väestörekisteriin synnyinkaupungissaan ja matkustaa sitä varten ehkä kovinkin kauas asuinpaikastaan.

Nasaretista on Betlehemiin linnuntietä noin sata kilomet­riä, mikä oli antiikin aikaan pitkä taival, tehtiinpä se sitten jalan tai aasin selässä.

Käytännössä matkaa oli vieläkin enemmän, sillä Maria ja Joosef olisivat luultavasti halun­neet kiertää Samariaksi kutsutun alueen kaukaa.

Monien lähteiden mukaan samarialaisten ja muiden juutalaisten välit olivat kireät, ja muukalaiset olisivat ­hyvinkin voi­neet joutua Samariassa ryöstetyiksi tai jopa tapetuiksi.

Joosef ja Maria eivät todennäköisesti lähteneetkään Nasare­tista minnekään.

Raamatussa kerrotaan Jeesuksen syntyneen Betlehemissä luultavasti siksi, että Betlehemiä pidettiin kuningas Daavidin synnyin­kaupunkina ja profeettojen mukaan Messiaankin oli määrä syntyä siellä.

2. SYNTYMÄPÄIVÄ

2. Syntyikö Jeesus 24. joulukuuta?

Myytti: Kristityt viettävät joulua joulukuun lopulla siksi, että kristillisen perimätiedon mukaan Jeesus syntyi joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.

Selitys: Jeesuksen syntymäjuhlan ajoitus juontuu ­pitkälti esikristillisestä perinteestä. Esimerkiksi Raamatussa ei missään kohdassa sanota, että Jeesus syntyi juuri joulukuussa.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä sen enempää Jeesuksen syntymäpäivästä kuin -vuodestakaan.

Joulun ajoitus vuoden loppuun johtuu siitä, että antiikin roomalai­set viettivät keskitalven juhlaansa Sol Invictusta 25. joulukuuta.

Sol Invictus eli ”voittamaton aurinko” muistutti monin tavoin viikinkien jól-juhlaa, jota Pohjolan muinaiset asukkaat viettivät talvipäivän seisauksen ­aikoihin sen kunniaksi, että päivä alkoi taas pidentyä.

Kristityt säilyttivät keskitalven juhlan ajankohdan kutakuinkin ennallaan, mutta he yhdistivät juhlan Jeesuksen syntymään.

Itä-Roomassa Jeesuksen syntymää vietettiin vasta 6. tammikuuta, ja samaa itäistä tapaa noudatetaan edelleen muun muassa Venäjällä.

3. NEITSEELLLINEN SIKIÄMINEN

Oliko Maria todella neitsyt tullessaan raskaaksi?

Myytti: Raamatun ­mukaan Jeesuksen äiti Maria oli neitsyt eikä hän ollut maannut ­ Joosefin kanssa, kun hän tuli ­raskaaksi.

Selitys: Todennäköinen selitys Jeesuksen neitseel­liselle sikiämiselle on tahaton käännösvirhe.

Maria og Jesusbarnet

Käännösvirhe teki Mariasta neitsyen.

© Bridgeman

Vanhan testamentin ­profeetat ennustavat, että Messias syntyy ”nuoresta naisesta”.

Kun heprean­kielinen teksti käännettiin kreikaksi, nuorta naista tarkoittava heprean sana alma kääntyi neitsyttä tarkoittavaksi parthenokseksi.

Heprean neitsyeeseen viittaava sana ­betula ei esiinny Vanhassa testamentissa lainkaan.

4. MESSIAS

Oliko Jeesus Jumalan poika?

Myytti: Kristillisessä perinteessä Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan poika ja maailman vapahtaja. Hän on samaan aikaan Jumala, Jumalan poika ja ihminen

Selitys: Useimmat historioitsijat pitävät Jeesusta ­todellisena historiallisena henkilönä. Hänen jumaluudes­taan sen sijaan ollaan montaa mieltä.

Jesus går på vandet

Jeesuksen jumalallinen alkuperä vahvistettiin Nikeassa vuonna 325.

© Bridgeman

Rooman keisari Konstantinus Suuri kutsui vuonna 325 kolme­sataa ­piispaa Nikean kirkolliskokoukseen ratkaisemaan, kuka ja mikä Jeesus ­oikeastaan oli.

Piispat totesivat, että Jeesus oli yhtä aikaa Jumala, Jumalan poika ja ihminen. Ratkaisu ei ollut yksimielinen, mutta siitä tuli vallitseva tulkinta.

5. JOULUTÄHTI

Oliko Betlehemin tähti todellakin oikea tähti?

Myytti: ”–– ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.” Näin Matteuksen evankeliumissa kerrotaan Betlehemin tähdestä, joka johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen luo.

Selitys: Nykytähtitieteilijät eivät usko, että Betlehemin yllä loisti tähti, vaan he uskovat kertomuksen perustuvan näköharhaan.

Jeesuksen syntymän aikoihin taivaalla oli nähtävissä monia poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten useita Maan läheltä kulkeneita kirkkaita komeettoja sekä Jupiterin ja Saturnuksen harvinaisia kohtaamisia eli konjunk­tioita.

Betlehemin tähti on saattanut ­tutkijoiden mukaan olla myös räjähtänyt kaukainen tähti eli ­supernova, vaikka se onkin vähiten todennäköinen selitys taivaalla näkyneelle oudolle ja poikkeuksellisen kirkkaalle valoilmiölle.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet kolme mahdollista tieteellistä selitystä Betlehemin yllä loistaneelle kirkkaalle tähdelle.

© Shutterstock

Komeetat eli pyrstötähdet ovat tiivistyneestä ­tomusta ja jäästä koostuvia taivaankappaleita.

Ne ­kiertävät Aurinkoa säännöllistä rataa pitkin ja näkyvät ­Maahan, kun Auringon valo heijastuu niiden perään kertyneestä tomu-, kaasu- ja jääpyrs­töstä eli komasta.

Kiinalaiset tähtitie­teilijät havaitsivat vuonna 5 eaa. useita komeettoja, jotka voivat selittää ­Raamatun kertomuksen Betlehemin tähdestä.

Supernova tarkoittaa tähden räjähdystä.

Jeesuksen syntymän ajalta ei ole tiedossa super­novia, mutta tähti­tieteilijät pitävät silti mahdollisena, että ­Betlehemin tähti oli supernova.

Konjunktio eli planeettojen kohtaaminen on ­useimpien tähtitieteilijöiden mielestä todennäköisin ­selitys Betlehemin yllä loistaneelle ”tähdelle”.

Konjunktio on ­optinen ilmiö, joka syntyy, kun kahden planeetan radat ­risteävät niin, että planeetat näyttävät Maasta katsottuna sulautuvan ­yhdeksi kirkkaaksi ”tähdeksi”.

Vuonna 7 eaa. tapahtui kolme Jupiterin ja Saturnuksen konjunktiota.

6. ITÄMAAN TIETÄJÄT

Saiko Jeesus vieraita talliin?

Myytti: Matteuksen evankeliumin mukaan vasta­syntynyt Jeesus sai vieraakseen kolme itämaan ­tietäjää – tai joidenkin tulkintojen mukaan kuningasta – jotka toivat hänelle kultaa, suitsukkeita ja mirhaa.

Selitys: Raamatussa ei mainita vieraiden lukumäärää, mutta tietäjien määräksi on ajan saatossa vakiintunut kolme, koska Jeesus sai heiltä kolme lahjaa.

De tre vise mænd

Joidenkin kristillisten tulkintojen mukaan tietäjiä oli peräti 12.

© Bridgeman

Raamatussa ei myöskään sanota itämaan tietäjien olleen kuninkaita eikä heidän viisaudestaankaan puhuta mitään.

Alkuperäisessä kreikankielisessä tekstissä tietäjiin viitataan sanalla magoi, joka voi tarkoittaa sekä ­pappeja että tähdistäennustajia eli maagikkoja.

Jälkimmäisiä oli ajanlaskumme alun aikoihin Lähi-idässä paljon.

7. PAIMENET

Tarkenivatko paimenet nukkua joulukuussa ulkona?

Myytti: Uuden testamentin Luukkaan evankeliumissa kerrotaan paimenista, jotka olivat Jeesuksen syntymän aikaan nukkumassa lampaidensa kanssa niityllä: ”Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioi­massa laumaansa.”

Selitys: Raamatun teksteissä ei missään kohdassa väitetä Jeesuksen syntyneen joulukuussa, mutta vaikka niin olisi ollutkin, se ei vähennä kertomuksen uskotta­vuutta.

Paimenet saattoivat hyvinkin nukkua talvella taivasalla.

© Bridgeman

Talvella Lähi-idän autiomaat nimittäin muuttuivat vehreiksi, ja niin paimenet kuin eläimetkin tarkenevat hyvin nukkua tarvittaessa ulkosalla.

”Talvi on paras aika paimentaa eläimiä Betlehemin seudulla”, kirjoitti arkeologi James Kelso tehdessään kaivauksia silloisessa Palestiinassa vuonna 1926.

Sen sijaan se, herättikö enkeli paimenet ker­toakseen heille Jeesuksen syntymästä, on puhtaasti uskon asia.