6 syytä Jeesuksen suosioon

Ajanlaskumme alun aikoihin ihmisten huomiosta kilpailivat lukemattomat jumalat, joista suosituimpia olivat vanhat roomalaiset jumalat, egyptiläisten Isis-jumalatar sekä persialainen auringonjumala Mithra. Ne alkoivat kuitenkin menettää seuraajia Jeesus Nasaretilaisen julistamalle uskonnolle, jonka kannattajien joukko kasvoi vainoista huolimatta.

Kierrettyään Palestiinaa vuoden ajan saarnaajana Jeesus oli saavuttanut ­alueella suuren suosion.

© Shutterstock

Nykyään kristin­usko on maailman suurin ­uskonto, jota tunnustaa ­noin kaksi miljardia ihmistä. Sen ­suosio ­perustuu pitkälti yksinkertaiseen sanomaan ja ­lupaukseen pääsystä paratiisiin, mutta ilman hallitsijoiden tukea kristinusko ­tuskin olisi levinnyt niin laajalle.

1. Kristinusko sai alkunsa kasteesta

Jeesuksen elämästä ei tiedetä paljonkaan. Evankeliumeissa kuitenkin kerrotaan, että ollessaan noin 30-vuotias hän otti kasteen Johannes Kastajalta. Johannes tunnettiin ­kiihkeänä saarnaajana, joka julisti ­Messiaan pikaista tulemista. Kaste Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen on nykyäänkin kristityille ­tärkeä rituaali, jossa kastettava ­otetaan seurakunnan jäseneksi.

Evankeliumien mukaan Jeesuksen kasteen aikana paikalle tuli Pyhää henkeä symbo­loiva valkoinen kyyhky.

© Shutterstock

2. Kristinusko levisi tarinoina

Jeesus sai saarnaajana nopeasti paljon seuraajia. Apostoli Matteuksen mukaan hän teki vaikutuksen kuulijoihinsa yksinkertaisilla kertomuksilla vailla tekopyhyyttä ja koukeroisia korulauseita.

Jeesuksen lähipiirin muodosti 12 opetuslapsen ydinjoukko, jotka levittivät kristinuskon sanomaa hänen kuolemansa jälkeen. Opetuslasten kertomukset levisivät suullisesti eri puolille Välimeren aluetta, ja ­myöhemmin osa niistä koottiin yksiin kansiin ­Uudeksi testamentiksi.

3. Paratiisi oli avoinna kaikille

Jeesuksen monista muista uskonnoista poikkeava viesti siitä, että ­paratiisin portit olivat avoinna ­kaikille, vetosi etenkin köyhään kansaan ja ­orjiin. Kristinuskon oikeudenmukainen lupaus pääsystä taivaaseen kuoleman jälkeen toi lohtua vanhan ajan ja keskiajan usein vaikeissa oloissa eläville ihmisille.

Jeesuksen puheet Jumalan rakkaudesta ja anteeksiannosta toivat hänelle runsaasti kannattajia.

© Shutterstock

4. Kristinusko hyödytti hallitsijoita

Jeesuksen opetukset vetosivat eritoten vähäosaisiin ja synnyttivät levottomuuksia, mutta vähitellen hallitsijatkin omaksuivat uuden uskonnon. Esimerkiksi Roomaan säädettiin 300-luvulla uskonnonvapaus ja kristinuskosta tehtiin valtion­uskonto. Myös Pohjolassa hallitsijat oivalsivat, että vah­va kirkko pönkitti heidän valtaansa.

5. Ehtoollinen varmisti Jeesuksen muiston

Jeesus halusi varmistaa, että kristityt muistai­sivat hänet ja hänen opetuksensa kauan hänen kuolemansa jälkeen, ja siksi hän kutsui 12 opetuslastaan pääsiäis­aterialle. Hän otti pöydästä leipäpalan ja kertoi sen symboloivan hänen ruumistaan. Sitten hän otti viiniä ja sanoi sen symboloivan hänen vertaan.

Alkukristityt muistelivat Kristuksen viimeistä ateriaa syömällä yhdessä ­kokoontumisissaan noin vuoteen 300 asti, jolloin ­rakennettiin ensimmäiset kirkot ja ehtoollinen ­vakiintui osaksi kristittyjen jumalanpalvelusta.

6. Ylösnousemus vakuutti Jeesuksen epäilijät

Roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti noin vuonna 117 ”Kristuksesta”, jonka Juudean maaherra Pontius Pilatus oli teloittanut Jerusalemissa. Tacitus ei kuitenkaan maininnut Kristuksen nousseen kuolleista kaksi päivää kuolemansa jälkeen, vaikka se on yksi ­Uuden testamentin keskeisistä sanomista, jolla epäilijät vakuutettiin siitä, että Jeesus ­todella oli Jumalan poika.

Lisäksi roomalaisten raaka teloitus­tapa – ristiinnaulitseminen – antoi kristinuskolle tehokkaan symbolin, ristin, jolla Jeesus Raamatun mukaan kuoli ­sovittaakseen ihmisten synnit.

Raamatun mukaan Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista.

© Shutterstock