Paavi Urbanus II lähetti vuonna 1096 sotajoukon kohti Jerusalemia vapauttamaan kristikunnan pyhimpiä paikkoja muslimien käsistä.
Kaksi vuotta myöhemmin ristiritarit tulivat Kaakkois-Turkissa sijaitsevaan Edessan kaupunkiin, syrjäyttivät sen ortodoksisen johtajan ja asettivat hänen tilalleen hallitsijaksi katolisen Balduin Bouillonilaisen.
Edessasta tuli ensimmäinen ristiritarien perustamista pikkuvaltioista, jotka muodostivat leveän vyöhykkeen nykyisten Turkin, Syyrian, Israelin ja Palestiinan rannikolle.
Ristiretkeläiset itse kutsuivat aluetta nimellä Outremer, joka tulee ranskan ”merentakaista” tarkoittavasta sanasta outre-mer.
Ristiretkeläisten neljä valtiota – Edessan kreivikunta, Antiokian ruhtinaskunta, Tripolin kreivikunta ja Jerusalemin kuningaskunta – olivat seuraavien 200 vuoden ajan roomalaiskatolilaisille tärkeitä uskonnollisia, kulttuurisia ja sotilaallisia linnakkeita ympäröiviä muslimivaltioita vastaan.