5 syytä islamin uuteen nousuun

Toisen maailmansodan ja siirtomaavallan purkautumisen jälkeen monissa arabimaissa alkoi maallistumiskehitys länsimaisen mallin mukaan. Se kuitenkin tyssäsi Iraniin, öljyrahaan ja sotaan.

Toisen maailmansodan ja siirtomaavallan purkautumisen jälkeen monissa arabimaissa alkoi maallistumiskehitys länsimaisen mallin mukaan. Se kuitenkin tyssäsi Iraniin, öljyrahaan ja sotaan.

Bettmann/Getty Images

Islamilaiset liikkeet alkoivat vahvistua 1970-luvulla varsinkin Lähi-idässä. Perinteisiä arabiyhteiskuntia oli toisen maailmansodan ja siirtomaavallan purkautumisen jälkeen kehitetty kohti moderneja maallisia kansallisvaltioita, mikä ei miellyttänyt kaikkia.

Islamin uuden nousun kärjessä oli Iran. Vakaasta taloudesta ja korkeasta koulutustasosta huolimatta kansa halusi eroon maan länsimielisestä hallitsijasta šaahi Reza Pahlavista ja tilalle nousi uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini.

Muut maat seurasivat esimerkkiä, ja islamista tuli vahva kilpailija hallitseville poliittisille ideologioille.

1. Koulutus

Korkeasti koulutetut pettyivät

Korkeakouluopiskelijoiden määrä arabimaissa kolminkertaistui vuodesta 1970 vuoteen 1977. Myös naiset saivat oikeuden koulutukseen.

Monet entiset siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen. Niin kävi myös arabimaissa, joiden länsimaissa koulutuksensa saaneet johtajat pyrkivät sen jälkeen jatkamaan yhteiskunnan modernisointia siirtomaahallintojen tapaan.

Maihin syntyi pian koulutettu ja kunnianhimoinen keskiluokka. Sen haaveet korkeammasta asemasta ja yltäkylläisestä läntisestä kulutusyhteiskunnasta eivät kuitenkaan toteutuneet, ja pettymys sai monet etsimään lohtua uskonnosta. Islam levisi nopeasti keskiluokan joukossa.

2. Sota

Nöyryyttävä tappio ajoi arabit kohti uskontoa

Israelilaissotilaat valtasivat vuoden 1967 sodassa Jerusalemin, jota niin juutalaiset, muslimit kuin kristitytkin pitävät pyhänä.

© National Photo Collection

Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser johti 1950-luvulla arabimaiden yhteistyötä, joka perustui yhteiseen kansallistuntoon, niin sanottuun panarabialaisuuteen. Siinä Israel nähtiin arabien yhteisenä vihollisena.

Vuonna 1967 alkoi arabimaiden ja Israelin välinen sota, jossa Israel sai murskavoiton. Arabinationalismi ei koskaan ollut täysin lyönyt läpi heimopohjaisissa yhteisöissä, ja nöyryyttävän tappion jälkeen se näivettyi ja sen paikan yhteisenä ideologiana otti islam.

3. Kulttuuri

Arabit halusivat palata juurilleen

Maailmankartta

Länsiblokki (siniset) ja itäblokki (punaiset) hallitsivat maailmaa 1970-luvulla. Monet puolueettomista maista (vihreät) olivat entisiä siirtomaita.

© Vorziblix & Shutterstock

Suurvallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto hallitsivat kilpailevilla ideologioillaan maailmaa toisen maailmansodan jälkeen. Suurimmalle osalle arabimaiden väestöstä sekä läntinen että sosialistinen ajattelu tuntuivat vierailta.

Päästyään siirtomaaikeen alta arabit alkoivat etsiytyä omille juurilleen. Moni näki islamin edustavan puhdasta alkuperäistä identiteettiä ja kulttuuria, johon ei liittynyt vieraita vaikutteita eikä alistamista.

4. Valtataistelu

Uskoa rahoitettiin öljyrahalla

Toukokuussa 1973 bensiinilitra maksoi Yhdysvalloissa 38,5 senttiä mutta kesäkuussa 1974 jo 55,1 senttiä – nousu oli huimat 43 %.

© Library of Congress

Yhdysvallat tuki Israelia rahallisesti ja aseellisesti, mikä vihastutti arabimaita. Pakottaakseen sen lopettamaan Israelin tukemisen ne rajoittivat vuonna 1973 radikaalisti öljynvientiä. Länsi oli ollut riippuvainen Lähi-idän öljystä, ja hinnat nousivat pilviin.

Hintojen nousu satoi arabien laariin, ja arabimaat alkoivat kilpailla keskenään alueen johtavan valtion asemasta. Esimerkiksi Saudi-Arabia rahoitti näyttävästi moskeijoiden rakentamista ympäri maailmaa.

5. Teknologia

Saarnat kulkivat kaseteilla

C-kasetti

Ajatollah Khomeinin ollessa maanpaossa Neauphle-le-Châteaussa Ranskassa hänen saarnojaan salakuljetettiin Iraniin c-kaseteilla.

© Shutterstock

Egyptissä johtavien muslimisaarnaajien puheita alettiin 1970-luvulla nauhoittaa c-kaseteille, joilla ne levisivät muutamassa päivässä kuunneltavaksi jokaiselle, joka vain omisti kasettinauhurin.

Samaa menetelmää käytti myös ajatollah Khomeini, jonka Iranin länsimielinen šaahi oli ajanut maanpakoon Ranskaan. Hänen kannattajansa salakuljettivat nauhoituksia Iraniin ja levittivät siten tehokkaasti Khomeinin sanomaa ja rakensivat pohjaa Iranin islamilaiselle vallankumoukselle.