Wikipedia
Sulttaani Mehmed IV

Osmanien valtakunta: Suurvalta surkastui

Osmanien valtakunnan suuruutta kesti 500 vuotta, kunnes ensimmäisen maailmansodan päätyttyä jäljellä oli enää osa Turkista. Uskonto ja eurooppalaiset tutkimusmatkailijat musersivat sulttaanin.

Keskiajalla eurooppalaiset olivat tottuneet maailman jakautuneisuuteen kristilliseen ja islamilaiseen osaan. Muslimimaailma alkoi tuolloin suurimman osan Vähää-Aasiaa eli nykyistä Turkkia kattavan Bysantin valtakunnan eteläpuolelta.

1300- ja 1400-luvuilla osmanit kuitenkin mullistivat kaiken. Ensin he valtasivat Bysantille kuuluvat alueet Vähästä-Aasiasta, sitten he hyökkäsivät Balkanille. Muslimiarmeijat herättivät kauhua kaikkialla Euroopassa aina Rooman paavista Saksalais-roomalaisen valtakunnan keisariin.

Ongelma oli tullut jäädäkseen – 500 vuodeksi!

Pieni kuningaskunta alkoi kasvaa

Osmanivaltakunta kehittyi pienestä kuningaskunnasta Vähän-Aasian pohjoisrannikolla.

Shutterstock

Konstantinopolin valtaus

Muslimiarmeija valloitti jo 1300-luvulla osia Bulgariasta, Kreikasta ja Albaniasta. Vuonna 1453 osmanit murtautuivat keskiajan tarunhohtoisimman suurkaupungin, Konstantinopolin, muurien läpi, minkä jälkeen siitä tehtiin sulttaanin pääkaupunki.

Shutterstock

Wienin piiritys

1400-luvulla sulttaanin joukot valtasivat suuria alueita Balkanilta ja Vähästä-Aasiasta. Selim I:n ja hänen maineikkaan poikansa Suleiman Suuren aikana 1500-luvun alussa osmanit valloittivat Egyptin ja Mekan.

Vuosina 1529 ja 1683 osmanit piirittivät tuloksetta Wieniä. Sulttaanin imperiumi oli laajimmillaan vuonna 1683.

Shutterstock

Krim menetettiin

1700-luvulla osmanit menettivät alueita Balkanilla, ja vuonna 1774 sulttaani menetti Krimin niemimaan Venäjälle. Kapina kyti valtakunnan eri kolkissa, kun sulttaanin armeija ei enää vaikuttanut voittamattomalta.

Shutterstock

Kreikka irtautui

Kreikka itsenäistyi vuonna 1830 kahdeksan vuoden vapaustaistelun jälkeen. Sulttaanista oli tullut pelinappula suurvaltojen pelissä. Britannia ja Ranska joutuivat tulemaan avuksi ja estämään Venäjää valloittamasta Konstantinopolia vuonna 1878.

Shutterstock

Maailmansota oli kuolinisku

Ensimmäisessä maailmansodassa osmanivaltakunta oli Saksan, Itävalta-Unkarin ja Bulgarian puolella – ja kärsi karvaan tappion. Liittoutuneet miehittivät Konstantinopolin, ja Kreikka valtasi suuren osan Vähää-Aasiaa. Osmaneille jäivät enää valtakunnan vanhat ydinalueet.

Shutterstock

Kaikki historian suurvallat ovat lopulta romahtaneet – aina Aleksanteri Suuren imperiumista ja Rooman valtakunnasta Tšingis-kaanin mahtivaltioon ja 1800-luvun brittiläiseen imperiumiin.

Uudemmalla ajalla monet tutkijat ovat yrittäneet selvittää syitä eri valtakuntien romahdukseen. Seuraavassa on teorioita osmanien valtakunnasta: