Konstantinopolin ensimmäisen suurkirkon alta löytyi salaperäinen tunneli
Arkeologit ovat löytäneet salaisia huoneita ja tunnelin 1 500 vuotta vanhan kirkon alta Istanbulissa. Kirkko oli aikoinaan kaupungin ylpeys, mutta lopulta ristiritarit ryöstivät ja tuhosivat sen.
Arkeologit uskovat Pyhän Polyeuktoksen kirkon alta paljastuneiden huoneiden olevan lähes 1 500 vuotta vanhoja.
Turkkilaiset arkeologit ovat löytäneet kaivauksissaan Istanbulissa Pyhän Polyeuktoksen kirkon raunioiden alta salaperäisen maanalaisen huoneen ja tunnelin, joiden arvioidaan olevan noin 1 500 vuotta vanhoja.
Toistaiseksi ei tiedetä, mihin tarkoitukseen tiloja on aikoinaan käytetty, mutta kaikesta päätellen ne ovat olleet osa yllä olevaa kirkkoa. Pyhän Polyeuktoksen kirkko oli aikanaan merkittävä rakennus Konstantinopolissa (nykyisessä Istanbulissa), joka oli Bysantin valtakunnan pääkaupunki ja koko kristikunnan keskus.
Maanalaiset tilat koostuvat kahdesta suuresta, tunnelin yhdistämästä kammiosta, ja ne näyttävät olleen yhteydessä kirkon prothesikseen, alttarin vieressä sijainneeseen huoneeseen, jossa leipä ja viini valmisteltiin jumalanpalvelusta varten kirkon ohjeiden mukaan.
Arkeologien mukaan osassa maanalaisista huoneista seiniä koristaneet mosaiikit ja kaiverretut marmoripalaset ovat yhä näkyvissä.
Arkeologit eivät tiedä, mihin tiloja on käytetty, mutta ne ovat ilmeisesti kuuluneet niiden yllä kohonneeseen kirkkoon. Kuvassa kirkon alttari maanalaisesta huoneesta katsottuna.
Ristiritarit ryöstivät kirkon
Maanalaiset huoneet löydettiin alun perin 1960-luvulla tietöiden yhteydessä, mutta ne peitettiin uudelleen.
Rauniot unohdettiin vuosikausiksi, ja ne rapistuivat yhä pahemmin. Viime vuonna Istanbulin kaupunki käynnisti kuitenkin suurhankkeen, jossa laajat rauniot muutetaan turistinähtävyydeksi.
Pyhän Polyeuktoksen kirkko rakennettiin vuosina 524–527 Bysantin valtakunnan merkittävimmän hallitsijan, keisari Justinianus I:n, valtakaudella. Valmistuttuaan kirkko oli Konstantinopolin suurin ja näyttävin, mutta keisari rakennutti sen jälkeen vielä mahtavamman pyhäkön, Hagia Sofian katedraalin, joka valmistui vuonna 537. Sittemmin siitä muokattiin moskeija.
Ristiritarit ryöstivät suuria osia Pyhän Polyeuktoksen kirkosta. Niitä tuotiin eri puolille Eurooppaa – tässä Venetsian Pyhän Markuksen tuomiokirkon niin kutsutut ”Akkon pylväät”.
Nykyisin Pyhän Polyeuktoksen kirkosta on jäljellä enää rauniot, mutta asiantuntijoiden mukaan se on ollut taidokkaasti koristeltu. Kirkon kupolin muotoilun arvellaan myös innoittaneen myöhemmin kuuluisamman Hagia Sofian arkkitehtuuria.
Kirkko kuitenkin hylättiin 1000-luvulla, kun se vaurioitui pahasti maanjäristyksessä, ja se tuhoutui lopullisesti neljännen ristiretken aikana vuonna 1204, jolloin rahanahneet ristiritarit hyökkäsivät Konstantinopoliin alkuperäisen kohteensa Jerusalemin sijaan ja ryöstelivät kaupunkia päiväkausia.
Ristiritarit veivät myös kirkosta useita osia, joita sijoitettiin kirkkoihin eri puolille Eurooppaa, muun muassa Barcelonaan ja Wieniin. Pyhän Polyeuktoksen kirkon kaksi koristeellista tornia, jotka tunnetaan nimellä Pilastri Acritani eli ”Akkon pylväät”, ovat nykyisin osa Pyhän Markuksen tuomiokirkkoa Venetsiassa.
Ottomaanien valloitettua Konstantinopolin vuonna 1453 kirkon rauniot jäivät uusien rakennusten alle.
Maanalaiset huoneet ovat kuitenkin selvinneet hämmästyttävästi 1 500 vuoden aikana muun muassa useista maanjäristyksistä. Arkeologien mukaan tämä viittaa siihen, että niiden rakentamisessa on jo alun perinkin otettu huomioon alueen järistysalttius.
”Istanbulissa on koettu kymmeniä maanjäristyksiä viimeisten 1 500 vuoden aikana. Nämä rakenteet ovat kuitenkin kestäneet ne kaikki. Tästä meillä on varmasti opittavaa”, Istanbulin kaupungin varapääsihteeri Mahir Polat kertoo.