Tuhannet uteliaat turkkilaiset olivat kokoontuneet Mustanmeren rannikolla sijaitsevan Inebolun kaupungin keskusaukiolle 27. elokuuta 1925.
Kaikki tuijottivat koroketta, jolle uuden Turkin tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Atatürk oli juuri astumassa.
”Tällaista päähinettä kutsutaan hatuksi”, hän aloitti kohottaen kansan nähtäville leveälierisen panamahatun.
”Jotkut ehkä väittävät, ettei tällainen sovi meille turkkilaisille, mutta vakuutan teille, että he ovat tietämättömiä ja valistumattomia. Minä kysynkin heiltä: ’Miten fetsi, joka on alkuperältään kreikkalainen, voisi olla meille sopivampi päähine kuin hattu?’”
Kansanjoukot koolle saanut 44-vuotias Atatürk oli ensimmäisessä maailmansodassa johtanut turkkilaiset legendaariseen voittoon briteistä Gallipolissa, ja sodan jälkeen hän oli lähes yksinään rakentanut nujerretun Ottomaanien valtakunnan raunioille uuden Turkin tasavallan.
Useimmat olivat sitä mieltä, että ilman häntä maa olisi menetetty briteille, ranskalaisille ja kreikkalaisille.
Niinpä häntä kuunneltiin tarkkaan myös hänen nyt jylistessään länsimaisten hattujen puolesta fetsejä vastaan.