Tervehtiminen: Aseettomuuden varmistamisesta tuli kohtelias ele

Aseiden pelko, tiukat korsetit ja hankalat hatut – historialliset tavat ja muoti vaikuttavat kulttuurissamme vielä tänäkin päivänä.

Kreikkalaiset toivottivat vieraan tervetulleeksi kädenpuristuksella.

© Acropolis Museum & Shutterstock

Muinaiset kreikkalaiset: Aseettomuuden osoituksesta kehittyi kohtelias kädenpuristus

Kun kaksi kreikkalaista kohtasi, he ojensivat oikean kätensä terveh­dykseen.

Tyhjän käden näyttäminen osoitti, ettei henkilöllä ollut miekkaa tai muuta asetta eikä hänellä ollut pahoja aikeita.

Vanhoihin ruukkuihin, maljoihin ja paasiin maalatut ja kaiverretut kuvat osoittavat, että kreikkalaiset kättelivät monissa eri tilanteissa, kuten toivottaessaan vieraan ­tervetulleeksi kotiinsa.

Lisäksi kätte­lemällä sinetöitiin sopimuksia ja osoitettiin uskollisuutta ystävälle ja vaikkapa ylemmälleen.

Kättely­ symboloi myös kätte­li­jöiden ­yhdenvertaisuutta.Kes­kiajalla kättelemällä oli ­tapana vahvistaa sopimuksia ja osoittaa ystävyyttä.

Yleinen tervehtimistapa siitä tuli kuitenkin vasta 1800-luvulla, kun ajatukset vapaudesta, veljeydestä ja tasa-­arvosta alkoivat levitä.

Jotkut historioitsijat uskovat, että kreikkalaiset alkoivat pudistaa kättä kättelyn aikana ylös ja alas, jotta vastapuolen mahdollisesti hihaansa piilottama veitsi tai tikari putoaisi esiin.

© Acropolis Museum & Shutterstock

1600-luvun eurooppalaiset: Majesteetille kumarrettiin ja niiattiin

1600-luvun Euroopassa kaikkea kanssa­käymistä säätelivät yksilön asema ja sääty, ja muun muassa tervehtimistavat kuvas­tivat ihmisen asemaa yhteiskunnassa. ­

Esimerkiksi kuninkaan edessä alamaisten oli ­kumarrettava syvään.

Hovikumarruk­sessa lisäksi toinen jalka ojennettiin ­taakse ja sillä raapaistiin kevyesti lattiaa.

Aiemmin sekä miehet että naiset olivat tervehtineet kumartamalla, mutta 1600-luvulla naiset alkoivat niiata – ehkä siksi, että tiukka korsetti vaikeutti kumartumista.

Kumarrus symboloi nöyryyttä.

© Getty Images

1700-luvun sotilaat: Hankala hattu muutti tapaa tervehtiä

Alun perin sotilaat tervehtivät ylempiään hattua nostamalla.

Käytäntö kuitenkin muuttui 1700-luvulla, kun monien Euroopan maiden sotilaat alkoivat käyttää korkeita kartionmuotoisia ”krenatöörin hattuja” eli karpuuseja.

Karpuusi pysyi päässä vain ­leukaremmin avulla, mutta ­remmin vuoksi sitä oli vaikea nostaa. Niinpä sotilaat alkoivat tervehtiä viemällä vain kätensä lakin reunaan.