Tervehtiminen: Aseettomuuden varmistamisesta tuli kohtelias ele
Aseiden pelko, tiukat korsetit ja hankalat hatut – historialliset tavat ja muoti vaikuttavat kulttuurissamme vielä tänäkin päivänä.
Muinaiset kreikkalaiset: Aseettomuuden osoituksesta kehittyi kohtelias kädenpuristus
Kun kaksi kreikkalaista kohtasi, he ojensivat oikean kätensä tervehdykseen.
Tyhjän käden näyttäminen osoitti, ettei henkilöllä ollut miekkaa tai muuta asetta eikä hänellä ollut pahoja aikeita.
Vanhoihin ruukkuihin, maljoihin ja paasiin maalatut ja kaiverretut kuvat osoittavat, että kreikkalaiset kättelivät monissa eri tilanteissa, kuten toivottaessaan vieraan tervetulleeksi kotiinsa.
Lisäksi kättelemällä sinetöitiin sopimuksia ja osoitettiin uskollisuutta ystävälle ja vaikkapa ylemmälleen.
Kättely symboloi myös kättelijöiden yhdenvertaisuutta.Keskiajalla kättelemällä oli tapana vahvistaa sopimuksia ja osoittaa ystävyyttä.
Yleinen tervehtimistapa siitä tuli kuitenkin vasta 1800-luvulla, kun ajatukset vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta alkoivat levitä.
1600-luvun eurooppalaiset: Majesteetille kumarrettiin ja niiattiin
1600-luvun Euroopassa kaikkea kanssakäymistä säätelivät yksilön asema ja sääty, ja muun muassa tervehtimistavat kuvastivat ihmisen asemaa yhteiskunnassa.
Esimerkiksi kuninkaan edessä alamaisten oli kumarrettava syvään.
Hovikumarruksessa lisäksi toinen jalka ojennettiin taakse ja sillä raapaistiin kevyesti lattiaa.
Aiemmin sekä miehet että naiset olivat tervehtineet kumartamalla, mutta 1600-luvulla naiset alkoivat niiata – ehkä siksi, että tiukka korsetti vaikeutti kumartumista.
1700-luvun sotilaat: Hankala hattu muutti tapaa tervehtiä
Alun perin sotilaat tervehtivät ylempiään hattua nostamalla.
Käytäntö kuitenkin muuttui 1700-luvulla, kun monien Euroopan maiden sotilaat alkoivat käyttää korkeita kartionmuotoisia ”krenatöörin hattuja” eli karpuuseja.
Karpuusi pysyi päässä vain leukaremmin avulla, mutta remmin vuoksi sitä oli vaikea nostaa. Niinpä sotilaat alkoivat tervehtiä viemällä vain kätensä lakin reunaan.