Taleban räjäytti korvaamattomia kulttuuriaarteita

Taleban räjäytti Afganistanin jättimäiset buddhapatsaat keväällä 2001 taivaan tuuliin. Tuhossa oli kuitenkin kyse enemmän rahasta kuin uskonnosta.

Taleban räjäytti Afganistanin jättimäiset buddhapatsaat keväällä 2001 taivaan tuuliin. Tuhossa oli kuitenkin kyse enemmän rahasta kuin uskonnosta.

Paula Bronstein/Getty Images

Talebanin mullahit olivat raivoissaan. Afganistan oli pitkään kärsinyt kuivuudesta, ja kun maaliskuussa 2001 iski ankara talvisää, lähes miljoonaa afgaania näki nälkää – mutta länsimaita tuntuivat kiinnostavan ihmisten sijaan vain ikivanhat patsaat.

”Taide menettää merkityksensä, kun näet lastesi kuolevan silmiesi edessä”, sanoi Taleban-hallinnon edustaja sanomalehti The New York Timesin haastattelussa.

Taleban oli alkanut tuhota kahta jättimäistä buddhapatsasta tykeillä ja dynamiitilla Bamiyanin laaksossa maan pohjoisosassa.

Hallinnon edustaja selitti, että syypää lähes 1 500 vuotta vanhojen patsaiden tuhoon olivat länsimaat. Ulkomaiset diplomaatit olivat tarjonneet Talebanille rahaa buddhapatsaiden hoitoon, kun liike kamppaili juuri alueella paikallisia taistelijoita vastaan.

”Uskonnolliset johtajamme ehdottivat, että rahoilla autettaisiin sen sijaan lapsiamme, jotka ovat kuolemassa aliravitsemukseen. Diplomaatit kielsivät sen ja sanoivat, että rahat olivat vain patsaita varten”, edustaja totesi.

Kabulista luoteeseen sijaitsevan Bamiyanin laakson vuosina 570 ja 618 valmistuneet buddhapatsaat olivat 38 ja 55 metriä korkeat.

© Swiss National Library, Phecda109

”Mullahit suuttuivat ja sanoivat: ’Jos te tuhoatte meidän tulevaisuutemme talouspakotteilla, te ette voi olla huolissamme meidän kulttuuriperinnöstämme.’ Niinpä he päättivät, että patsaat tuhotaan”, kuului hallinnon edustajan selitys.

Afganistanin uskonoppineet määräsivät 38 ja 55 metriä korkeat buddhapatsaat hajotettavaksi. Muiden maiden tyrmistyneistä vastusteluista ja rahatarjouksista huolimatta Taleban pysyi päätöksessään, jota ulkovaltojen vastustus vain vankisti.

Taleban halusi ensin suojella buddhat

Buddhapatsaiden tuhoon johtaneet tapahtumat olivat alkaneet viisi vuotta aiemmin. Vuonna 1996 kovia kokenut Afganistan sai uuden hallinnon, kun toisiaan seuranneiden yksinvaltiaiden, Neuvostoliiton miehityksen ja verisen sisällissodan jälkeen valtaan nousi fundamentalistinen Taleban-liike.

Taleban noudatti tiukkaa Koraanin tulkintaa. Aluksi se ei hallinnut koko Afganistania, vaan varsinkin pohjoisessa paikalliset tekivät yhä vastarintaa. Vuonna 1998 Taleban sai valtaansa myös Bamiyanin laakson, jonka kallionseinämään oli hakattu kaksi valtavaa buddhapatsasta.

Kušan-valtakunnassa (punainen) harjoitettiin useita uskontoja. Buddhalaisuus, hindulaisuus ja zarathustralaisuus levisivät Silkkitietä (keltainen) pitkin.

© Shutterstock

Jättiläiset valvoivat Silkkitietä

Bamiyanin laakso oli vuosisatojen ajan kaupan ja buddhalaisuuden keskus, kunnes tilanne muuttui laivojen ja muslimien myötä.

Kun keskiajan kauppakaravaanit saapuivat vuoristosolan kautta hedelmälliseen Bamiyanin laaksoon, ne kohtasivat mykistävän näyn: kallionseinämässä oli valtavat holvisyvennykset, joista kamelikaravaanien kulkua seurasi kaksi jättimäistä buddhapatsasta.

Kiinalaisten ja intialaisten kauppiaiden tiet ristesivät Bamiyanin laaksossa, ja heidän kielensä, uskonsa ja tapansa vaikuttivat laakson asukkaisiin ja laajemminkin niin kutsuttuun Kušan-valtakuntaan.

200–400-luvuilla Bamiyanin laaksosta kehittyi buddhalaisille tärkeä keskus ja pyhiinvaelluspaikka. Vuorten sadoissa luolissa toimi buddhalaisia luostareita, ja munkit hakkasivat patsaat kallioon vuoden 600 tienoilla.

Vallanpitäjät vaihtuivat, mutta laakso pysyi buddhalaisena, kunnes vuonna 977 muslimien Abbasidien kalifaatti valtasi Bamiyanin. Kauppa jatkoi kukoistustaan laaksossa, kunnes eurooppalaiset laivat näivettivät Silkkitien kauppareitin 1400-luvulla.

Eräs yli-innokas paikallinen Taleban-johtaja alkoi pian porata pienemmän buddhapatsaan kasvoihin reikiä räjähdysaineita varten. Kun Talebanin ylin johtaja mullah Muhammad Omar kuuli asiasta, hän julisti patsaat rauhoitetuiksi.

Myös Talebanin kulttuuriministeri tähdensi muinaismuistojen ja muun kulttuuriperimän suojelemista. Hän mainitsi erikseen Bamiyanin laakson patsaat ja totesi, ettei patsaita ollut koskaan vahingoitettu maan muslimiaikana. Ministeri julisti, että ”Bamiyanin laakson patsaita ei tuhota, päinvastoin ne suojellaan”.

Afganistanissa tapahtui kuitenkin paljon asioita, joita Taleban-johtajat eivät pystyneet hallitsemaan.

Mullah julisti sodan epäjumalille

Ensimmäinen huolestuttava merkki oli, kun korkea-arvoinen Talebanin jäsen tunkeutui Kabulin museoon ja tuhosi osan museon vanhojen patsaiden kokoelmasta. Hän sanoi patsaiden esittävän epäjumalia, joten Koraanin mukaan ne oli tuhottava.

Talebania ja Afganistania vuonna 2001 johtanut Muhammad Omar (1960–2013) halusi aluksi suojella Bamiyanin laakson patsaat mutta taipui painostuksen alla.

© The Guardian

Vuoden 2001 alussa museon esineistä tuhottiin tai varastettiin yli 2 500, ja Talebanin ylin johto otti epäjumalien kuvat tähtäimeensä puheissaan. Myös mullah Omarin asenne muuttui, ja hän alkoi hyökätä entisaikain jumalia esittäviä arkeologisia löytöjä vastaan.

  1. helmikuuta mullah Omar julisti, että kaikki muut kuin islamilaiset patsaat ja pyhäköt Afganistanissa oli tuhottava. Asennemuutoksen taustalla vaikuttivat häntäkin radikaalimmat ääri-islamilaiset voimat, erityisesti al-Qaidan johtaja Osama bin Laden, joka piileskeli Afganistanin vuorilla.

Orjat tekivät vaarallisimmat työt

Harva on rohjennut kertoa kokemuksistaan Bamiyanin laaksossa vuonna 2001, mutta silloin 35-vuotias MH (koko nimi on toimituksen tiedossa) on yksi heistä. Hän asui laaksossa ja kuului alueella enemmistönä eläviin shiiamuslimeihin.

Talebanit ovat sunnimuslimeja ja pitävät shiioja oikean uskon hylänneinä luopioina. Heidän ääritulkintansa islamista antaa oikeauskoisille luvan tappaa uskostaan luopuneita tai ottaa heitä orjiksi.

”Miehet tiesivät, että he voisivat kuolla minä hetkenä hyvänsä – joko räjähdyksessä tai vartijoiden käsissä.” Bamiyanin laaksossa orjatöissä vuonna 2001 ollut MH

MH sai pitää henkensä mutta päätyi orjaksi. Hänet komennettiin tuhoamaan buddhapatsaita, ja hänen oli jatkuvasti pelättävä sekä räjähdyksiä että liipaisinherkkiä vartijoita. Hän raahasi päivät pitkät räjähteitä buddhapatsaiden luo.

Maailman suurimmat seisovat buddhapatsaat olivat koristaneet seinämää koko MH:n elämän ajan, mutta nyt hän ja 24 muuta vankia joutuivat auttamaan niiden tuhoamisessa.

Taleban kuljetti räjähteet kuorma-autoilla Bamiyanin laaksoon, ja vankien tehtävä oli kantaa ne autoilta patsaiden luo.

”Miehet tiesivät, että he voisivat kuolla minä hetkenä hyvänsä – joko räjähdyksessä tai vartijoiden käsissä”, MH kertoi BBC:n haastattelussa vuonna 2015.

MH ei todellakaan olisi halunnut tuhota patsaita, mutta hänellä ei ollut valinnan varaa.

”Näin jalkansa loukanneen miehen, joka ei enää voinut kantaa räjähteitä. Talebanit ampuivat hänet saman tien, ja toinen vanki komennettiin siivoamaan ruumis pois.”

Taleban tarvitsi asiantuntijoita

Ensimmäinen räjäytys oli pettymys, kun vain osa ison patsaan jaloista tuhoutui, joten Taleban jatkoi räjähteiden tuomista Bamiyanin laaksoon.

Bamiyanin laakson seinämässä on ammottava aukko, jossa suuri buddhapatsas seisoi 1 383 vuotta.

© UNESCO

MH muistelee, että osa räjähteistä muistutti saippuaa ja tuntui taikinalta. Taleban hajotti patsaita vähitellen parilla kolmella räjäytyksellä päivässä.

Vangit roikkuivat köysien varassa patsaiden edessä, porasivat niihin koloja ja asettivat räjähteitä poraamiinsa koloihin.

”Pelkäsimme koko ajan, että vartijat katkaisivat köytemme tai jättäisivät meidät roikkumaan siihen räjäytyksen ajaksi”, MH kertoi. Hän kertoi myös, että kun Taleban ei itse saanut aikaan patsaiden tuhoamiseen riittävän voimakkaita räjäytyksiä, apuun kutsuttiin muslimi-insinöörejä Arabian niemimaalta ja Pakistanista.

Muut maat halusivat ostaa patsaat

Kansainvälinen yhteisö tuomitsi kovin sanoin Talebanin pyrkimykset murskata monumentit, ja kritiikkiä esittivät länsimaiden ja buddhalaisten maiden lisäksi maltillisten muslimimaiden johtajat ja imaamit vedoten siihen, että Talebanin pitäisi kunnioittaa muita uskontoja ja vaalia maansa kulttuuriperintöä.

Esimerkiksi Thaimaa, Sri Lanka, Japani ja jopa Iran tarjoutuivat maksamaan patsaista ja niiden ylläpidosta. Taleban suhtautui kuitenkin tarjouksiin halveksuen.

Arabiankielisen televisioyhtiö Al-Jazeeran kuvaajat kutsuttiin dokumentoimaan patsaiden lopullista murskaamista 19. maaliskuuta. Valtava räjäytys tuntui ravisuttavan koko vuorta. Savun hälvettyä patsaat olivat poissa – kallionseinämässä näkyi vain kaksi ammottavaa aukkoa.

Orjatyöhön pakotettu MH katsoi kyynelsilmin buddhapatsaiden lopullista tuhoa. Talebanin jäsenet riemuitsivat ampumalla ilmaan konetuliaseilla, tanssimalla ja uhraamalla yhdeksän nautaa.

Tuhot järkyttivät

Räjäytykset eivät synnyttäneet vain aukkoja seinämään vaan myös aukon afgaanien kulttuuriperimään. Niin maallikot kuin asiantuntijatkin järkyttyivät.

Myöhemmin Bamiyanin laakson historiallisista monumenteista vastannut Naser Modaber kertoi Al-Jazeeralle olleensa pakolaisleirillä Pakistanissa, kun hän näki ensimmäiset kuvat vuorenseinän tyhjistä syvennyksistä:

”Tunsin valtavaa surua sydämessäni. Koin, että buddhapatsaiden tuhoaminen oli kertaheitolla tuhonnut koko historian, kulttuurin, taiteen ja afgaanien sydämen.”

Räjäytys tärisytti maata ja nostatti ilmaan tukahduttavan savu- ja pölypilven.

© CNN/Getty Images

Myös MH oli murheen murtama oltuaan osallisena maan kulttuuriaarteiden tuhossa.

”Se raastoi minua silloin, raastaa minua nyt ja tulee aina raastamaan minua. En kuitenkaan voinut mitään. Jos olisin vastustellut, he olisivat tappaneet minut.”

Kunnostukseen ei ryhdytty

Lokakuussa 2001 Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio syöksi Talebanin vallasta. Pian alettiin puhua sekä paikallisesti että kansainvälisesti patsaiden rakentamisesta uudelleen. Jotkut pitivät kuitenkin rekonstruktioita merkityksettöminä ja aukkoja seinässä parhaana muistutuksena uskonnollisesta ja kulttuurisesta suvaitsemattomuudesta.

Afganistanilainen lehti 8 AM kysyi asiasta MH:lta vuonna 2020. Hän vastasi, ettei patsaiden rakentamiseen kannattaisi käyttää rahaa, ennen kuin Afganistan saisi vahvan, tehokkaan ja inklusiivisen hallinnon:

”Muuten Taleban vain tuhoaa ne uudestaan.”

Ehkä hän oli oikeassa.

Vuonna 2021 Taleban palasi valtaan Afganistanissa. Uusi hallinto ei ole puhunut suunnitelmistaan Bamiyanin laakson kallionseinämässä ammottavien aukkojen suhteen.