Ensimmäinen oopiumisota, Zhenjiang, Hongkong

Viisi syytä brittien Hongkongin valtaukseen

Kauppakiista teestä sai Britannian vuonna 1839 hyökkäämään Hongkongiin. Kahden vuoden päästä kaupungista tuli maan siirtokunta. Brittejä veti alueelle monikin tekijä, ja he hallitsivat kaupunkia 156 vuotta.

Kauppakiista teestä sai Britannian vuonna 1839 hyökkäämään Hongkongiin. Kahden vuoden päästä kaupungista tuli maan siirtokunta. Brittejä veti alueelle monikin tekijä, ja he hallitsivat kaupunkia 156 vuotta.

FALKENSTEINFOTO/Imageselect

Kiinan etelärannikolla Hongkongin saarella oli 1800-luvun alussa lähinnä kalamajoja, mutta saaren sijainti ja hyvä luonnonsatama herättivät Britannian huomion.

Kauppakiistan seurauksena britit hyökkäsivät saareen vuonna 1839. Kaksi vuotta myöhemmin he onnistuivat kukistamaan Kiinan vastarinnan, ja Qing-dynastian keisari luopui Hongkongista määrittelemättömäksi ajaksi.

Siirtokunta jäi briteille 156 vuodeksi.

Britannia antoi periksi ja luopui Hongkongista vasta vuonna 1997, kun Kiinasta oli tullut taloudellinen suurvalta.

1. NAUTINNONHIMO

Brittikauppiaat vaihtoivat oopiumia teehen

Kiina, oopiumiluola, ensimmäinen oopiumisota

Oopiumiluolat olivat 1800-luvun Kiinassa yleisiä. Oopiumikoukussa oli niin sotilaita kuin virkamiehiäkin.

© Shutterstock

Britit joivat vuonna 1830 yhteensä 13,6 tonnia teetä.

Kysytty tuote tuotiin Kiinasta ja maksettiin hopealla. Britannian hopeavarat olivat kuitenkin rajalliset.

Kauppatasapainon oikaisemiseksi britit antoivat kauppiaiden salakuljettaa Kiinaan oopiumia.

Huumaava aine verotti käyttäjien työtehoa, ja Kiina rankaisikin oopiumin salakuljetuksesta ankarasti. Vuonna 1839 viranomaiset takavarikoivat noin 1 400 tonnia oopiumia.

Tuottoisan kaupan jatkamiseksi britit hyökkäsivät Hongkongiin.

2. YLIVOIMA

Britit peittosivat kiinalaiset sotilaallisesti

Ensimmäinen oopiumisota, Helmijoki, Porcher

Brittilaivat kukistivat 27. helmikuuta 1841 ison kiinalaislaivaston Helmijoen taistelussa.

© Shutterstock

Kiina kukoisti vuonna 1644 valtaan nousseen Qing-dynastian aikana, mutta konservatiivisten voimien painostus esti keisareita modernisoimasta valtiota.

Kun sota brittejä vastaan puhkesi vuonna 1839, Kiinan armeija oli teknisesti alakynnessä.

Etenkin laivastoa oli laiminlyöty. Kiinan puiset džonkit eivät vetäneet vertoja Britannian helposti ohjattaville ja raskaasti aseistetuille höyrylaivoille.

Britit saivatkin helposti vallattua rannikon linnoitukset ja samalla koko Hongkongin.

3. IMPERIALISMI

Kiinan-kauppa pönkitti imperiumia

Brittiläinen imperiumi, siirtomaat, Hongkong

Hongkong sijaitsi keskellä brittiläistä imperiumia, joka sai 400 miljoonaa uutta alamaista vuosina 1815–1914.

© collections.leventhalmap.org

Vuodesta 1815 Britannia oli ollut valtamerien kiistaton hallitsija. Sitä seuranneen sadan vuoden aikana maan hallitsema alue laajeni 25 miljoonalla neliökilometrillä.

Jos Britannia ei saanut jotain aluetta haltuunsa, se yritti hyötyä siitä taloudellisesti. Etenkin Kiina nähtiin kiinnostavana kohteena.

Kun Hongkong lopulta päätyi briteille vuonna 1841, maalle avautui tie Kiinan kauppaan.

Britannia pystyi myymään Intiassa tuotettua oopiumia ja massoittain Britannian tehtaissa tuotettuja tekstiilejä.

4. IDEOLOGIA

Hongkong oli Lännen etuvartio Aasiassa

Hongkong, vuoden 1967 kapinat, maolaiset

51 ihmistä kuoli vuonna 1967 Kiinan kommunistisen puolueen tukemissa kapinoissa.

© “People’s Pictorial” August 1967

Vuonna 1949 kapinajohtaja Mao Zedong nousi Kiinassa valtaan.

Seuraavina vuosikymmeninä hän ja kommunistinen puolue määräsivät maan kehityksestä.

Maon voitto kasvatti Hongkongin merkitystä.

Britannian tavoin koko muu läntinen maailma piti aluetta vapaan maailman etuvartiona punaisen Kiinan rajalla.

Maon hallinto yritti useasti yllyttää asukkaita kapinaan brittejä vastaan.

Yhteenotot vain vahvistivat Britannian käsitystä kaupungin hallinnan tärkeydestä.

5. TALOUS

Siirtokunta oli tuottoisa

Hongkong, rahoitusalue, tiikeritalous

Hongkongin bruttokansantuote, tavaroiden ja palveluiden kokonaisarvo, kasvoi vuosina 1960–1997 peräti 180-kertaiseksi.

© Shutterstock

Hongkong toimi vuosia länsimaiden ja Kiinan välisen kaupan kauttakulkumaana.

Tavaravirta kuitenkin hupeni, kun YK vuonna 1951 määräsi Kiinan kauppasaartoon maan sekaannuttua Korean sotaan.

Tuolloin Hongkongissa alettiin investoida tehtaisiin.

Halpa työvoima ja talouselämän suhteellisen väljät säännökset saivat yritykset viihtymään alueella.

Seuraavina vuosikymmeninä kaupungista kehittyi yksi maailman tärkeimmistä teollisuuden ja rahoitusalan keskuksista.